Ketosuunnitelma on nähtävillä kaupungin verkkosivuilla ja Liisanpuistossa kirkon itäpuolella. Myös Tampereen palvelupisteessä, osoitteessa Frenckellinaukio 2 B, siihen voi tutustua näytöllä.
–Alun perin paahdekedon perustaminen oli valtuustoaloite. Kedolle löydettiin avokallioiden kainalosta kasvuolosuhteiltaan sopiva paikka, jossa keto myös voidaan sovittaa arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Paahdeketo lahopuineen tarjoaa ravintoa ja elinympäristöä monille hyönteisille ja paikallisille niittykasveille. Se tuo samalla iloa ja tietoa ihmisille luonnon monimuotoisuudesta, toteaa erikoissuunnittelija Anna Levonmaa Tampereen kaupungilta.
Liisanpuisto ja Kalevankirkko sijaitsevat Kalevan kaupunginosassa, valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä. Liisanpuisto ja Kalevan kirkko valmistuvat 1960-luvulla, ja Kalevan kaupunginosan rakentaminen alkoi 1950-luvulla. Liisanpuisto on aikakaudelleen tyypillinen, avoin ja kumpuileva maisemapuisto. Liisanpuistossa on erityisen tärkeää huomioida avoimet näkymälinjat Kalevan kirkolle aina Kiovanpuistosta asti. Monumentaalinen Kalevan kirkko Liisankalliolla on näyttävä maamerkki ympäristössään.
Kedoksi kunnostettava alue kirkon itäpuolella on noin 0,5 hehtaarin kokoinen. Nykyisellään siellä on avokallioiden lisäksi avointa nurmialuetta, hienoja yksittäisiä maisemapuita sekä puuryhmiä - pääasiassa mäntyjä. Nykyinen, hyväkuntoinen puusto ketoalueella säilytetään.
Nurmialueen kasvillisuus poistetaan tulevan kedon alueelta kokonaan, ja maaperän kasvualusta vaihdetaan paahdekedolle sopivammaksi. Kalliolle sijoitetaan myös muutamia luonnon monimuotoisuutta lisääviä, lahoavia maapuita, joita tuodaan muualta kaupungin alueilta.
Paahdekedolle kylvetään Kalevan alueelta kerättyjen luonnonkasvien siemeniä. Kalevanharjulta saadaan muun muassa jänönapilan, ukontulikukan, neidonkielen, nuokkukohokin, kelta-apilan ja mäkitervakon siemeniä. Keto perustetaan osittain avoimelle, kallioiselle alueelle ja osittain puuston alle. Puuston alle kylvetään puolivarjossa ja varjossa viihtyviä lajeja. Paahdekedon suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään Villi Vyöhyke ry:n niittyasiantuntemusta.
Paahdekedon ympäristöön lisätään polkumaisia puistokäytäviä, penkkejä sekä infokylttejä kertomaan alueen muutoksista.
Niitty perustetaan vaiheittain vuosina 2024, 2025 ja 2026 siementen saatavuuden mukaan. Kedon kehittyminen kestää useita vuosia, ja kylvön jälkeen keto tarvitsee intensiivistä hoitoa usean vuoden ajan. Keto suojataan väliaikaisilla aidoilla.
Tampereen kaupungin toimet luontokadon ehkäisemiseksi koottu luonnon monimuotoisuusohjelmaan 2022–2030. Kaupunkiniittyjen perustaminen on yksi monista toimenpiteistä, joilla luontokatoa torjutaan.
