Ennallistaminen parantaa alueen soisten elinympäristöjen tilaa, luo uusia pienipiirteisiä suo- ja pienvesielinympäristöjä sekä lisää lahopuun muodostumista. Työ tehdään pääosin kaivinkoneella patoamalla ja täyttämällä metsäojia. Ojalinjoilta kaadetut puut jätetään maastoon luonnolle tärkeäksi lahopuuksi.
Ojitetuilta soilta aiheutuu kiintoaine- ja ravinnepäästöjä vesistöihin. Soiden ennallistaminen lisää ensimmäisinä vuosina ravinne- ja kiintoainekuormitusta alapuolisissa vesistöissä, mutta pidemmällä aikajänteellä ennallistaminen vähentää vesistökuormitusta pysyvästi.
Ojitetuilla soilla turpeen hajoaminen aiheuttaa myös kasvihuonekaasupäästöjä. Suoalueita ennallistettaessa turpeen hajoaminen pysähtyy pohjaveden pinnan nousun myötä, ja suolla alkaa muodostua uutta turvetta.
Patoja rakennetaan kone- ja käsityönä
Soiden ennallistaminen tehdään Pirkanmaan ELY-keskuksen hyväksymän suunnitelman mukaan. Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt Helmi-hankerahaa suoelinympäristön hoitoon. Kaivinkonetyönä metsäojiin tehdään 48 patoa ja ojia täytetään noin 300 metrin matkalta ojapenkoista saatavalla maalla. Konetyön tekee Hannu Savilahti. Ruutanaan laskeviin ojansuihin on Suomen luonnonsuojeluliiton Tampereen yhdistys ry:n ja Villi vyöhyke ry:n muodostama ennallistamisryhmä tehnyt talkoilla yhdeksän suodatinpatoa kesällä 2024. Suodatinpatojen tarkoitus on vähentää ennallistamisen alapuoliseen vesistöön aiheuttamaa kiintoaineskuormaa.
Aiemmin Kintulammilla on vuonna 2022 ennallistettu Helmi-hankerahoituksella Kylmäsuo ja Kaulamoisen eteläpuolinen suo, jotka molemmat ovat noin seitsemän hehtaarin suuruisia. Ennallistamisryhmä on ennallistanut talkootyönä viisi pienempää suoaluetta. Ruutanansuon ennallistamisen vaikutuksia seurataan muun muassa kasvillisuus- ja puustoseurannalla sekä vesistötarkkailulla Ruutanasta.