Liisanpuiston kedon perustamistyöt alkavat Kalevan kirkon itäpuolella
Työmaa-alue aidataan, mutta puistokäytävät ovat edelleen käytettävissä. Ensiksi poistetaan nykyinen nurmialue kedon kohdalta. Ketoalueen kasvualustat asennetaan syys-lokakuun vaihteeseen mennessä. Keto perustetaan osittain avoimelle, kallioiselle alueelle ja osittain puuston alle. Kedolla kuljetaan vain polkuja ja kallioalueita pitkin. Kallioaluetta otetaan enemmän esiin perustamisvaiheessa. Alueen nykyinen, hyväkuntoinen puusto säilytetään.
Paikallista ketokasvillisuutta
Kun uudet kasvualustat ovat valmiina syksyllä, kedolle kylvetään paikallisia kasvilajeja, jotka viihtyvät avoimilla paahdeniityillä ja joista osa varjoisimmillakin paikoilla. Villi vyöhyke ry kerää Kalevanharjulta muun muassa jänönapilan, ukontulikukan, neidonkielen, nuokkukohokin, kelta-apilan ja mäkitervakon siemeniä.
Kedon kehittyminen kestää vuosia, ja kylvön jälkeen keto tarvitsee intensiivistä hoitoa kuten kitkemistä. Ketoalue suojataan alkuvaiheessa väliaikaisilla aidoilla, koska tallaus hidastaa kedon kasvua.
Liisanpuiston ketoalueen nykyiset, hyväkuntoiset penkit asennetaan kiintopenkeiksi. Lisäksi uusitaan Liisanpuiston roska-astiat.
Kaupunkiniittyjen perustaminen on yksi monista toimenpiteistä, joilla luontokatoa torjutaan Tampereella. Paahdekedon perustamiseksi tehtiin aikanaan myös valtuustoaloite.
Ketotöiden urakoitsijana toimii Tampereen Infra Oy, ja työn tilaaja on Tampereen kaupunki.
