Kasvava Tampere etsii tapoja pitää luonto lähellä ihmisiä – Kaupunkien luontofoorumissa aiheena maankäytön haasteet
Ilmastopäästöjen hillintä ja luonnon monimuotoisuus ovat viime vuosina nousseet suurimpien kaupunkien tavoitteiksi kasvun ja elinvoimaisuuden rinnalle. Kaupungin kasvua ei voi enää mitata vain kerrosneliöillä ja rakentamisen tehokkuudella.
– Nyt huomioidaan entistä tarkemmin rakentamisen luonnolle aiheuttama haitta. Kyse on siitä, miten yhdessä päästään ratkaisuihin, jotka tuottavat kuntalaisille hyvää kestävää kaupunkia, sanoo Tampereen kaupungin ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaala.
Perusristiriita on, että rakentaminen tuhoaa luontoa ja luonnon suojelu puolestaan estää rakentamista. Kankaala jatkaa:
– Kaikissa kaupungeissa tarvitaan työtä kasvutavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoa suojelevien tavoitteiden yhteensovittamiseksi.
Toisiaan tukevat tavoitteet esiin
Tampere kasvaa vahvasti. Uudet asunnot on haluttu rakentaa tiivistämällä jo olemassa olevaa asutusta, ei laajentamalla kaupunkia luonnontilaisille alueille. Ymmärrettävästi kasvun ja kaupunkiluonnon yhteensovittaminen aiheuttaa siksi enenevässä määrin haasteita. Esimerkiksi vanhan Hakametsän jäähallin ympäristön suunnitelmista keskusteluun nousi juuri puistojen pienentäminen rakentamisen kustannuksella.
Katujen saneerauksissa kestävyystavoitteet ovat toisinaan myös ristiriidassa keskenään: säilytetäänkö katupuita vai levennetäänkö pyöräteitä ja jalkakäytäviä.
Tampereella aloitettiin viime vuonna tietoinen työ maankäytön ja ekologisen kestävyyden tavoitteiden yhteen sovittamiseksi yhdessä monenvälisiin neuvotteluihin erikoistuneen Akordi Oy:n kanssa.
Missä kaupungin kanta syntyy
Hyvä ja ammattimaisesti tehty kaavoituksen viranomaisprosessi sovittaa yhteen eri osapuolten ja sidosryhmien kantoja. Epäselvää on, missä muodostetaan kaupungin kanta, jota myös sovitellaan prosessissa? Mikä kaupungin kanta on ja miten se syntyy?
Akordin asiantuntijat Emma Luoma ja Juha Kotilainen kuvaavat:
– Ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista kaupungeissa vaikeuttaa usein juuri perinteisten vuorovaikutuskäytäntöjen riittämättömyys sekä jaetun ymmärryksen puuttuminen suunnitteluprosesseihin osallistuvien toimijoiden kesken. Hyväksyttyjen ratkaisujen löytäminen vaatiikin uudenlaisia yhteistyön tekemisen tapoja ja neuvottelevaa otetta myös kaupungin sisällä.
Tampereellakin on jo käynyt selväksi, että erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisessa hyvin olennaista on suunnitelmista kertominen hyvissä ajoin ja kaikille osapuolille. Suuressa organisaatiossa haaste on keskustelun riittävä määrä.
Teemaseminaari: Luonto, ilmasto ja maankäyttö kaupungissa
Kaupunkien luontofoorumissa 11.9. Kuntaliiton teemaseminaarissa keskustellaan juuri kaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ristiriidasta. Suomalaisilla kaupungeilla on mahdollisuudet vaikuttaa ympäristön laatuun, luonnonvarojen käyttöön, ilmastopäästöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Teemaseminaari alkaa Jyväskylän yliopiston yliopistolehtori Panu Halmeen, yhdyskuntasuunnittelun professoriemeritus Kimmo Lapintien, Tampereen kaupungin kehittämispäällikön Kaisa Mustajärven ja Luontokunnat- ja Luontoviisaat kunnat -verkostojen vastuuhenkilön, erityisasiantuntija Riku Lumiaron puheenvuoroilla.
Sitten yleisö ja aktiiviset kaupunkilaisten edustajat, Allianssin nuorten luontodelegaatti Elo Vanhanen ja Aktivistimummo Tuula Råman ja Tampereen kaupunkiympäristöjohtaja Mikko Nurminen pääsevät keskustelemaan. Aktiiviset kaupunkilaiset tuovat maankäyttöön merkittävän näkökulman.
