Uudisosan runko on noussut nopeasti Puutarhakadun puolelle kesän aikana.
– Muutama viikko sitten uudisosaan asennettiin lasiseinä. Nyt pystytetään sääsuojaa ja sen jälkeen jatkamme julkisivutöissä, kertoo työmaainsinööri Jaakko Sirén YIT:ltä.
Myös Aleksis Kiven kadun puoleisen perusparannusosan sisätyöt ovat edenneet. Pohjakerroksen aulatilan valoisuus on haluttu säilyttää, ja sinne saadaan esille taidetta. Pohjakerrokseen valmistuu kahvila-ravintola, jonne tulee sata asiakaspaikkaa. Kahvila-ravintolaan pääsevät myös kaupunkilaiset kahvittelemaan ja ruokailemaan. Lisäksi asiointitilat rakentuvat pohjakerrokseen.
– Perusparannusosan ensimmäiseen kerrokseen on asennettu uusi lasinen julkisivu. Entisiä ikkunoita ei voitu hyödyntää kuten suurimmassa osassa taloa, koska vanha runko-osa ei täyttänyt nykyisiä rakentamisvaatimuksia. Myös sokkeli oli liian matala, selvittää vastaava työnjohtaja Jukka Rajala YIT:ltä.
Perusparannusosan ja uudisosan välillä pääsee kulkemaan sujuvasti viidennestä kerroksesta alaspäin.
– Kaikkiaan talossa on seitsemän hissiä, joista yksi on uudisosan puolella kokouskeskuksen sisäänkäynnillä. Peruskorjausosan hissit ovat vanhoissa hissikuiluissa ja siten entisillä paikoillaan. Kaikki hissit ovat kuitenkin uusia, kertoo projektipäällikkö Heli Turunen kaupungilta.
Hisseistä nopeasti poistuessaan ei tarvitse erehtyä kerroksesta. Kakkoskerros on ruskea, kolmonen vihreä, nelonen jälleen ruskea ja viitoskerros sininen talon aivan alkuperäisten värien mukaan. Vain keltaiset kerrokset ovat vaihtuneet ruskeiksi.
– Myös vessojen kaakelit ja keittiön väritykset on valittu kerrosvärien mukaan. Jokaiseen kerrokseen tulee yksi iso keittiö, Turunen mainitsee.
Kakkoskerroksen kokouskeskukseen on tehty mallihuone, jossa on kokolattiamatto ja seinät akustiikkalevyineen.
Valtuustosalin isojen ikkunoiden asennus vaati paljon pohdintaa etukäteen. Uudet lasit tuotiin saliin sisäpihan kautta, ja asennus tehtiin poikkeuksellisesti salin sisäpuolelta.
Keramiikkataitelija Birger Kaipiaisen suurikokoinen Orvokkimeri-teos on jätetty ainoana taideteoksena seinälle peruskorjauksen ajaksi. Yksi pala siitä on siirretty toiselle seinälle sivuun pois rakennustöiden edestä. Teos on suojattu hyvin.
Valtuustosalin isokokoinen pronssireliefi on taidemuseon kokoelmakeskuksessa huollettavana ja säilytyksessä. Se ei mahdu pakkauksineen hissiin, joten senkin tuontia takaisin joudutaan miettimään huolellisesti museomestareiden kanssa.
Aarne Ervin suunnittelema kiinteistö on valmistunut kahdessa osassa vuosina 1967 ja 1975. Rakennus on suojelukohde.
– Korjauskohteessa on tehtävä aina kompromisseja, Sirén sanoo.
– Ja suojelunäkökulman on oltava kaikessa työssä mukana, Turunen lisää.
