Kuluvan vuoden taloudellinen tilanne haastava
Tampereen Veden liiketoimintakauppa vaikuttaa sitten, että kuluvan vuoden tilinpäätösennusteessa kaupungin tulos on 141,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kun ennusteesta poistetaan tämä kirjanpidollinen satunnainen erä, todellista taloudellista tilannetta kuvaava tulosennuste on 62,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämän keskeisin syy on budjetoitujen myyntivoittojen siirtyminen vuodelle 2025.
– Vuosi 2023 oli taloudellisesti vahva, mutta nyt kunnat ovat soteuudistuksen ja niin kutsuttujen verohäntien poistumisten myötä uudessa rahoituksellisessa tilanteessa. Kunnat eivät pysty kattamaan tuloillaan kaikkia nykyisiä palveluita, näin on myös Tampereella. Vaikuttaa siltä, että meillä on kaupungin osalta noin 60 miljoonan euron rakenteellinen alijäämä, sanoo talousjohtaja Mikko Koskela.
Eniten alijäämän syntyyn vaikuttaa Tipotien kiinteistön myynnin siirtyminen vuodelle 2025 ja kulujen kasvu. Myös verorahoituksen ennustetaan toteutuvan ennakoitua heikompana erityisesti yhteisöverotulojen vähäisemmän kertymän vuoksi. Näin siitäkin huolimatta, että kaupungin tulosennuste on kohentunut kesäkuussa arvioidusta 7,6 miljoonaa euroa.
Tänä vuonna kaupunki käyttää investointeihin noin 235,3 miljoonaa euroa, mikä on 37,7 miljoonaa euroa suunniteltua vähemmän, taustalla on erityisesti talonrakennushankkeiden lykkääntyminen. Kaupungin lainamäärän kasvuksi ennustetaan 68,8 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 265 euron kasvua asukasta kohti. Kaupunkikonsernin tulosennuste on puolestaan 4,5 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Toiminnan ja talouden katsauksessa raportoitiin kaupunginhallitukselle myös vuodelle 2024 talousarviossa asetettujen tavoitteiden etenemisestä, asetetut tavoitteet perustuvat Tampereen strategiaan ja pormestariohjelmaan.
– Valtaosa toiminnan tavoitteista etenee suunnitellusti. Onnistumisina voidaan muun muassa mainita, että koululaisten koulupäivän aikana kokema hyvinvointi on kohentunut viime vuoteen verrattuna, haastavassa rakennusalan tilanteessa kaupungin tavoite hieman yli 700 kohtuuhintaisesta asunnosta on toteutumassa ja joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet yli 6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi luonnon monimuotoisuutta edistävien luonnonsuojelualueiden valmistelu on edennyt ja luontotyyppien kartoitus on käynnistynyt, sanoo strategiajohtaja Reija Linnamaa.
