Vammaisneuvosto muistuttaa talvikunnossapidon merkityksestä

Viime talvi oli todella runsasluminen. Suuri lumimäärä esti tehokkaasti liikkumis- ja toimimisesteisten tamperelaisten mahdollisuuden liikkua ulkona. Pahimmillaan lumi aiheuttaa vaaratilanteita ja haittaa välttämättömien asioiden hoitamista kuten ruokakaupassa käymistä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu näkee talvikunnossapidon yhdenvertaisuuskysymyksenä. YK:n vammaissopimuksen esteettömyysartikla 9 velvoittaa poistamaan lumen rakennusten, teiden, asuntojen oviaukkojen välittömästä läheisyydestä, jotta vammaiset ihmiset voivat liikkua itsenäisesti talvella.

– Jokainen ymmärtää, että kaupassa asioiminen sujuvasti ja esteettömästi tulee nähdä perusoikeutena, toteaa Tampereen kaupungin vammaisneuvoston puheenjohtaja Katja Metsävainio.

Maaliskuussa 2024 vammaisneuvosto kutsui Tampereen Infra Oy:n antamaan selvityksen toimista talvikunnossapidon edistämiseksi, jotta vammaisten tamperelaisten esteettömät edellytykset katujen käyttämiseen myös talvella toteutuvat. Vammaisneuvosto piti Infran selvitystä hyvänä ja haluaa kannanotollaan pitää asian esillä tulevaa talvea ennakoiden.

– Meillä oli hyvä ja rakentava keskustelu talven haasteista. Puhuimme esimerkiksi LE-paikoista. Niistä ei saa muodostua yleisiä lumenkokoamispaikkoja. Juuri esteettömien pysäköintipaikkojen lumettomuus tulee turvata, Katja Metsävainio sanoo.

Kevyen liikenteen väylien auraaminen

Vammaisneuvosto haluaa, että kaupunki kiinnittää huomiota talvikunnossapidon tärkeyteen varsinkin runsaasti liikennöidyillä katuosuuksilla sekä ratikka- ja linja-autopysäkeillä. Polanteita oli edellistalvena paljon.

– Linja-autopysäkki on usein auraamisen jälkeen täynnä lunta, eikä sen suojaan pääse, sanoo esteettömyystyöryhmän puheenjohtaja Sirpa Virtanen.

Suojatien liikennevalopainikkeille ylettyminen ja joukkoliikenteen pysäkille pääseminen ovat erittäin haastavia apuvälineitä käyttäville, mikäli reittejä ei ole aurattu tai liukkautta vähennetty hiekoittamalla. Suuri ongelma on aura-autojen jättämät lumivallit, joiden yli on pyörätuolilla ja rollaattorilla mahdotonta päästä.

– Näkövammainen kuntalainen ei havaitse kadun reunaa ja siirtymistä ajoradalle puutteellisen talvikunnossapidon takia. Esimerkiksi valkoista keppiä käyttävät henkilöt eivät lumelta löydä ratikalle ohjaavia ohjausraitoja, toteaa esteettömyysryhmän jäsen Ossi Särkinen.

– Mikäli jalkakäytävillä suojateiden kohdalla tai muilla ylityspaikoilla on paljon tiiviiksi pakkautunutta lunta, on jalkakäytävältä ajoväylälle laskeutuminen myös haastavaa ja jopa vaarallista liukkauden ja epätasaisuuden vuoksi. Pudotuksen ei tarvitse olla kovinkaan suuri, kun se saattaa aiheuttaa kaatumisen ja siitä johtuvan tapaturman. Eräs tällainen paikka oli esimerkiksi koko viime talven Satakunnankadun ja Kuninkaankadun valoristeys Satakunnankadun ylityksessä, Ossi Särkinen jatkaa.

Vähäinenkin lumimäärä vaikeuttaa apuvälineiden avulla liikkumista. Vammaisneuvosto toivoo, että hoitoluokissa I ja II voitaisiin vielä pienentää sallittua lumi- ja sohjokerroksen paksuutta. Ensimmäisen hoitoluokan kaduilla lumen poistaminen alkaa, kun lunta on kolme senttiä ja toisen hoitoluokan alueilla viisi senttiä. Tällainen lumikerros saa vammaiset asukkaat jäämään kotiin.

– Olisi hienoa, jos auraaminen aloitettaisiin heti lumen tultua. Muutamankin sentin lumikerros voi estää pääsyn kodin ulkopuolelle ja eristää vammaisen tamperelaisen kotiinsa, jatkaa Sirpa Virtanen.

Taloyhtiöiden vastuu

Taloyhtiö on kiinteistönomistajana vastuussa siitä, että liikkuminen kiinteistöllä on turvallista ja esteetöntä kaikille. Liukkauden torjunnan taloyhtiö on usein ulkoistanut huoltoyhtiölle.

– On tärkeää, ettei asuinalueiden jalkakäytävien talvihoito ei ole tilkkutäkkimäistä ja pirstaleista, sanoo Katja Metsävainio.

Taloyhtiöiden yhteistyötä tulee lisätä, jotta asunalueiden talvikunnossapidon käytännöt yhdenmukaistuvat.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu talvikunnossapidosta

Myös yhdenvertaisuuslain toteutumista valvova yhdenvertaisuusvaltuutettu on nostanut aiheen esiin sosiaalisessa mediassa: Tiedotteen mukaan kaikilla ihmisille tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus päästä työpaikoille, oppilaitoksiin, viemään lapsia päiväkotiin ja harrastuksiin ja elämää normaalia elämää. Tämän toteutuminen ei saa olla kiinni siitä, kuinka talvikunnossapito on hoidettu.