Tampereen kaupungin museot vetivät yleisöä - kävijäennätyksiä jälleen rikki

Valtakunnallinen museobuumi näkyi Tampereella selvästi vuonna 2024, sillä kaupungin museoissa rikottiin aiempia kävijäennätyksiä. Museoissa kävi yhteensä yli 610 000 kävijää. Museot ovat panostaneet viime vuosina niin asiakaskokemuksen kehittämiseen kuin näyttelyiden sisältöihinkin. Se on kannattanut. Asiakkaita kiinnostavat museot ovat merkittävä vetovoimakohde Tampereelle.
Vihreäsävyinen museosali, jossa esillä Manserock-näyttely. Näyttelyä katsomassa paljon ihmisiä.
Museokeskus Vapriikin Manserock-näyttely on kiinnostanut asiakkaita välillä tungokseenkin asti. Kuva: Saarni Säilynoja.

Historiallisten museoiden kaikki kolme kohdetta tekivät kävijäennätyksen vuonna 2024. Museokeskus Vapriikissa päästiin huikeaan lukuun 267 845, mikä on yli 42 000 kävijää enemmän kuin viime vuonna, joka sekin oli ennätys. Helmikuun alussa auennut Manserock-näyttely toi vuoden aikana runsaasti uutta kävijäkuntaa ympäri Suomen tutustumaan tähän suosittuun musiikki-ilmiöön. Lisäksi lapsiperheitä kiinnosti kesällä avoinna ollut Kiven voima, ja lokakuussa avautunut Australian aboriginaalien kulttuuria esittelevä Songlines tarjosi Vapriikin kävijöille jotakin aivan uutta. Museo Milavidassa kävi 49 934, 9 000 kävijää enemmän kuin edellisenä vuonna. Huhtikuussa avautunut Muodin huipulla ja jo perinteeksi muodostunut Palatsin joulu kiinnostivat kävijöitä. Historiallisten museoiden kolmas kohde, kesämuseo Amurin museokortteli, keräsi kesäkaudella 23 811 kävijää, lähes 5 000 kävijää enemmän kuin edellisenä vuonna.

– Aivan upeaa, että olemme mahdollistaneet kohteissamme yhteensä 341 590 kohtaamista tiedon, elämysten ja tapahtumien äärellä, sanoo historiallisten museoiden johtaja Heidi Rytky.

– Tämä huikea luku kertoo siitä, että työllämme on merkitystä. Yksinkertaistettuna resepti on kiinnostavat näyttelyt ja laadukkaat asiakaskohtaamiset, taustalla on kuitenkin valtavasti monipuolista työtä ja tahto tehdä sitä laajalle yleisölle, Rytky jatkaa.

Hyperrealistista taidetta näyttelysalissa, etualalla veistos, jossa alastomat mies- ja naishahmo halaavat toisiaan.
Hyperrealistisen kuvanveiston koontinäyttely HYPER Tampereen taidemuseon suosituin näyttely yli 60 000 kävijällä. Kuva: Heidi Mäenpää.

Tampereen taidemuseossa puolestaan on takana melkeinpä kaikkien aikojen ennätysvuosi, sillä museossa oli kaikkiaan 99 146 kävijää vuonna 2024. Enemmän kävijöitä on ollut vuosina 1993 (115 497) ja 2001 (100 102), jolloin järjestettiin ihmisten mieliin jääneitä suurnäyttelyitä. Vuoden 2024 avasivat Tampereen taidemuseossa kauneutta pursuava Tuula Lehtisen näyttely sekä Charles Sandisonin valoinstallaatio, joissa kävi yli 27 000 vierasta. Varsinainen ryntäys koettiin kesän HYPER-näyttelyssä, jossa yli 60 000 kävijää ihasteli hyperrealistisen kuvanveiston kansainvälisiä huippuja. Syksyn päättivät Vuoden nuori taiteilija 2024 Suvi Sysi sekä aiempien Vuoden nuorten taiteilijoiden teoksia esittelevä Silmänruokaa.

Muumimuseo teki kävijäennätyksen viime vuoden tapaan. Tove Janssonin alkuperäisiä muumikuvituksia kävi katsomassa kaikkiaan 96 891 kävijää. Muumien vetovoima jatkuu, sillä myös kansainväliset vieraat ovat pandemian jälkeen palanneet Muumimuseoon. Museossa oli keväällä esillä runoilija Kirsi Kunnaksen (1924–2021) rakastettuihin lastenrunoihin perustuva näyttely Tiitiäisen aika. Observatoriossa edelleen avoinna oleva näyttely Taiteilijaelämää – Tove Jansson käsittelee Janssonin taiteellisen tuotannon ohella hänen elämänsä vaiheita ja ihmissuhteita.

– Vuosi 2024 oli Tampereen taidemuseossa ja Muumimuseossa ennätyksellisen menestyksekäs. Monipuolinen näyttelyohjelma, panostukset viestintään sekä onnistuneet asiakaskohtaamiset ovat menestysreseptimme. Yleisömme on reagoinut todella myönteisesti niihin satsauksiin, joita olemme tehneet kävijän kokonaisvaltaisen näyttelykokemuksen eteen, iloitsee Tampereen taidemuseon ja Muumimuseon johtaja Selma Green

Keltasävyisistä lasipalloista koostuva taideteos kesäisessä maisemassa.
Jean-Michel Othonielin Golden Lotus (2015) -teos Sara Hildénin taidemuseon veistospuistossa. © Jean-Michel Othoniel. Courtesy of the artist and Perrotin. Kuva: Jussi Koivunen

Sara Hildénin taidemuseon vuoden 2024 kokonaiskävijämääräksi tuli 72 875. Kevään näyttely Vihreän puun punaiset linnut esitteli Sara Hildénin Säätiön kokoelman ydintä eli ulkomaista kokoelmaa ja osoitti kävijämäärällään 17 061 kestävän kiinnostuksen kokoelman klassikoita kohtaan. Kesän kansainvälisen näyttelyn luontoteema puhutteli suomalaisyleisöä, ja näin näyttely Jean-Michel Othoniel: Under an Endless Light nousi vuoden suosituimmaksi 38 306 kävijällään. Lokakuussa suomalaisyleisölle tarjoutui harvinainen tilaisuus tutustua pitkää kansainvälistä uraa tehneen Maaria Wirkkalan monipuoliseen tuotantoon näyttelyssä EDES TAKAISIN. Maaria Wirkkalan uralla takautuva näyttely itsessään on harvinaisuus. Hän rakentaa teoksensa tilaan luodakseen ohikiitäviä ”hetkiä ja paikkoja” – tämän taiteen ystävät oivalsivat, ja näyttely keräsi jo vuoden loppuun mennessä hyvän yleisön, 14 067 kävijää.

–  On palkitsevaa huomata, että pitkäjänteinen työmme Sara Hildénin perinnön äärellä näkyy kävijämäärissä. Museomme kävijäennätys tehtiin jälleen tänäkin vuonna kansainvälisen kokoelmataiteilijamme tuotantoa esittelevässä näyttelyssä, jossa vuorossa oli Jean-Michel Othoniel. Viime vuoden näyttelyiden yhteydessä museon asiakkaat ovat löytäneet veistospuiston osittain vaihtuvine teoksineen. Vierailijoilta olemme myös saaneet arvokasta palautetta, jossa korostuu näyttelytilojemme ja ympäröivän luonnon merkitys taidekokemuksen osana ja vahvistajana, museonjohtaja Anna Hjorth-Röntynen toteaa. 

Lisätietoja

Heidi Rytky
Museokeskus Vapriikki, Museo Milavida, Amurin museokortteli Museonjohtaja
Selma Green
Tampereen taidemuseo, Muumimuseo Museonjohtaja
Puhelin:
040 689 3800
Anna Hjorth-Röntynen
Sara Hildénin taidemuseo Museonjohtaja
Puhelin:
040 185 4132
Teksti: Tähtitalvikki Poikajärvi, Heli Hakala, Anne Kauramäki
Kuvat: Saarni Säilynoja, Heidi Mäenpää, Jussi Koivunen
Jaa sosiaalisessa mediassa