Hakkisenpuistikon suunnitelmaluonnos on nähtävillä 3.–17.2. 2025 netissä, puistikossa sekä Tampereen palvelupisteessä (Frenckellinaukio 2 B), jossa siihen voi tutustua näytöllä. Puistikko perustetaan ja istutetaan tänä vuonna.
Kasvava, tiheä mikrometsä sitoo hiiltä
Pieni Hakkisenpuistikko sijaitsee Mehtosenkaaren ja Hakkisenraitin kulmauksessa. Puistikkoon istutetaan tiheästi puun ja pensaan taimia. Tiheä istutustyyli pohjautuu japanilaisen kasvitieteilijän Miyawakin metodiin. Tiheästi istutetut taimet kilpailevat valosta ja kasvavat nopeammin verrattuna tavanomaisen istutustyylin taimiin.
Mikrometsä muuttuu kasvun myötä: osa puista taantuu ja osa kasvaa elinvoimaisina saavuttaen pitkän iän. Mikrometsästä kehittyy myös tehokas hiilensitoja vuosien saatossa.
Monen lajisia puita ja pensaita
Mikrometsään istutetaan tasaisesti isoja puun tai pensaantaimia. Loppu istutettavasta alasta täytetään metsitystaimilla. Mikrometsään tulevia puulajeja ovat metsäkuusi, metsämänty, hieskouvu, rauduskoivu, kyynelkoivu, kotipihlaja, sitruunapihlaja, ruotsinpihlaja, birgitanpihlaja, tammenlehtileppä, tervaleppä ja metsälehmus. Pensaslajeina ovat kataja, taikinamarja, pähkinäpensas, koiranheisi ja kultaherukka. Metsitystaimina käytetään rauduskoivua, metsäkuusta ja metsämäntyä.
Puistikon alueelta poistetaan nykyistä murskepintaa ja tuodaan kasvualustaa tilalle. Mikrometsän katteena käytetään männynkuorikatetta ja hiekkaa.
Mikrometsän reunalle keto ja keskelle puistokäytävä
Kadun reuna-alueille tulee matala keto, jolle kylvetään muun muassa heinätähtimöä, ketoneilikkaa, kevätesikkoa, mäkimeiramia, piharatamoa, puna-apilaa ja valkoapilaa. Puistikossa on korttelialueen kohdalla osin vesakkoa, jonka annetaan kasvaa.
Mikrometsän läpi kulkee mutkitteleva käytävä, joka päällystetään murskeella. Käytävän varrelle keskelle mikrometsää sijoitetaan puinen penkki.