Helppoa ja edullista kasvisruokaa perheiden ruokakursseilla

Perheköksät kokosivat alakouluikäiset lapset ja heille tutut aikuiset kokkaamaan ravitsevaa ja edullista arkiruokaa Tesoman koululle viime keväänä. Nyt perheiden yhteisiä kasvisruokakursseja jatketaan Kaukajärvellä ja Etelä-Hervannassa. Yhdessä kokkailu on hyvä tapa herättää lapsen kiinnostus ruokaan ja erilaisiin raaka-aineisiin.
Aikuinen ja lapsi valmistavat kasvisruokaa kotitalousluokan keittiössä.
Kasvikset ovat kalliita, kasvisruoan valmistaminen on vaikeaa, kasviruoka ei ole maistuvaa – näitä myyttejä purettiin Perheköksissä eli lasten ja aikuisten yhteisillä ruokakursseilla.

Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelma tarjosi Tesoman seudun asukkaille mahdollisuuden osallistua maksuttomiin Perheköksiin viime keväänä Tesoman koululla. Perheköksissä valmistettiin yhdessä kokkaillen kasvipohjainen ateria. Lasten ja aikuisten yhteistyönä valmistui muun muassa makaronilaatikkoa, kurpitsakeittoa, juuressalaattia, seesamimarinoitua tofua sekä porkkanakakkua.

– Tesoman seudun asukkailta kerätyn tiedon mukaan kasvisruoan lisääminen arkeen tuntuu hankalalta, koska se koetaan kalliiksi ja osaamista puuttuu. Perheköksien avulla on haluttu opettaa lisäämään terveellistä ja ravitsevaa kasvisruokaa arkeen edullisilla keinoilla, sanoo kehitysohjelman ohjelmapäällikkö Tiina Leinonen Tampereen kaupungilta. 

Kokkailusta lisää perheen yhteistä aikaa

Kurssit järjestettiin Tesoman koulun kotitalousluokassa, jossa oli hyvät puitteet kokkailuun isommalla porukalla. Tärkeä osa jokaista perheköksää oli yhteinen ruokailu kurssin päätteeksi. Osallistujat istuivat yhteiseen pöytään maistelemaan eri keittiöissä valmistettuja ruokia.

Perheköksien ohjaajana toiminut pirkanmaalainen kotitalousopettaja ja ruokayrittäjä Lea Hietanen sanoo, että yhteinen kokkailu on hyvä tapa herättää lasten kiinnostus ruokaan ja erilaisiin raaka-aineisiin. Se tarjoaa myös loistavan tavan lisätä perheen yhteistä aikaa.

– Lasten on helpompi tarttua uusien makujen maisteluun, kun he näkevät ja kokevat, mitä ruoka-aineille tehdään. Esimerkiksi porkkanasta tulee kiinnostava ruoka-aine, kun sen saa itse kuoria ja raastaa. Yhteinen ruoanvalmistus mahdollistaa lapsille onnistumisen kokemuksia, Hietanen sanoo.

Lapsi lisää mausteita paistinpannulle kotitalousluokan keittiössä, äiti taustalla.
Aikuisten ja lasten yhteistyö sujui ruokakursseilla hienosti. Moni Perheköksiin osallistuneista lapsista kertoi, että leipomisesta on kokemusta, mutta ruuanlaittoon tulee osallistuttua vähemmän.

Kasvisten ja kasvisruoan osuutta ruokavaliossa suositellaan lisättävän. Kansallisten ravitsemussuositusten mukaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä vähintään 500–800 grammaa päivässä. Noin puolet määrästä tulisi olla vihanneksia ja juureksia, ja loput marjoja ja hedelmiä. 

Suositukset saattavat mietityttää etenkin monissa lapsiperheissä. Hietanen sanoo, että yhdessä syöminen ja aikuisen malli positiivisesta suhtautumisesta erilaisiin ruokiin kannustaa lasta ruokarohkeuteen.

– Pienetkin lapset voivat seurata vierestä, maistella ruoanvalmistuksessa käytettäviä raaka-aineita ja tutkia aikuisen kanssa turvallisesti keittiötyövälineitä. Isommille lapsille voi antaa itsenäisiä tehtäviä, kuten kasvisten pesua ja kuorimista, pyytää sekoittamaan ja osallistumaan ruoan maustamiseen. 

Kaali, nauriita, kesäkurpitsaa ja muita kasviksia, taustalla ihmisiä kokkaamassa.
Tesoman koulun kotitalousluokassa kuului jokaisella kolmella kurssikerralla useita kieliä. Reseptien tulkinnassa aikuinen ja lapsi -parit auttoivat toisiaan.

Perheiden ruokakurssit jatkuvat Hervannassa ja Kaukajärvellä

Lasten ja aikuisten yhteisiä ruokakursseja jatketaan Hervannan ja Kaukajärven kouluilla talvilomaviikolla. Syömään! -ruokakursseilla aikuiset ja 7–12-vuotiaat lapset kokkaavat helppoa ja edullista kasvisruokaa ohjaajan opastuksella.

Kurssilla saa vinkkejä kasvisten lisäämisestä ruokavalioon, kierrätyksestä ja ruokahävikin välttämisestä. Samalla opitaan nopeasti valmistuvien, arkea helpottavien aterioiden ohjeita.

Neljä erillistä ruokakurssia talvilomalla järjestää Tampereen kaupungin Kaupunkikulttuuriyksikkö.

Syömään! -ruokakurssit järjestetään Etelä-Hervannan koululla maanantai 24.2. kello 10–13 ja 14–17 sekä Kaukajärven koululla tiistai 25.2. kello 10–13 ja 14–17.

Ohjaaja neuvoo aikuista ja lasta porkkanakakun valmistuksessa.
Perheköksiä ohjannut Lea Hietanen (vasemmalla) kertoo haluavansa tarjota arkea ja hyvinvointia tukevia hetkiä ruoan ääressä eri-ikäisille. – Tämän päivän tärkeänä työkenttänä näen myös tarpeen kasvattaa myönteistä ja tasapainoista suhdetta itseensä ja ruokaan. Kuvassa valmistuu porkkanakakku.

Vinkkejä uusiin ruokiin ja raaka-aineisiin tutustumiseen lasten kanssa

  1. Ruokiin on hyvä tutustua lapsen ikätason mukaisesti. Ruoka-aineita voi tutkia leikin ja laulunkin avulla. 
  2. Mitä moniaistisempi kokemus lapselle syntyy, sen tutumpaa ja turvallisempaa uuden ruoka-aineen maistaminen on. Anna lasten tutkia, tunnustella, haistaa ja muuten ihmetellä uusia raaka-aineita.
  3. Kiinnostusta ruokaan voi herättää ideoimalla yhdessä lapsen kanssa, mitä tällä viikolla syödään. Lasten kanssa voi suunnitella ruokia ja tehdä yhdessä ostoslistaa. 
  4. Käy kaupassa lasten kanssa, jolloin voitte yhdessä valita esimerkiksi yhden uuden kasviksen tai hedelmän, ja valmistaa niistä uutta ruokaa tai lisätä tuttuun arkireseptiin. 
  5. Muista olla esimerkki: puhu positiivisesti ruoasta. Lapset ottavat mallia, miten aikuinen suhtautuu ja käyttäytyy ruoan ääressä.

Vinkit antoi kotitalousopettaja, ammatillinen opettaja ja restonomi Lea Hietanen (Ruokahetkiä).

Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelma edistää asukkaiden ja yritysten oikeudenmukaista siirtymää kohti kestävää tulevaisuutta. Tavoitteena on liikkumisen ja kulutuksen päästöjen merkittävä vähentäminen sekä kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelma toimii vuosina 2022–2025.
Tampereen kaupungin kaupunkikulttuuriyksikkö tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuksia harrastaa ja nauttia taiteesta sekä kulttuurista. Kaupunkikulttuuriyksikkö myös tukee paikallista taide- ja kulttuuritoimintaa myöntämällä tuotantotukia sekä antamalla ja vuokraamalla tilojaan kulttuurikäyttöön.
Teksti: Mimmi Virtanen
Kuvat: Mimmi Virtanen
Jaa sosiaalisessa mediassa