Rasitteiden perustaminen ja kiinteistöjen yhteisjärjestelyt

Rasitteiden perustaminen

Lupapäätöksessä voidaan edellyttää rasitteen tai rasitteiden perustamista. Rasite on kahden tai useamman kiinteistön välinen rakennuksen tai maapohjan käyttöön liittyvä pysyvä oikeus, joka merkitään rasitteena kiinteistörekisteriin.

Rasitteita on kahdenlaisia: rakennukseen kohdistuvia rakennusrasitteita, ja kiinteistön maapohjan käyttöön kohdistuvia kiinteistörasitteita. Rakennusrasitteet perustetaan rakennusvalvonnassa. Kiinteistörasitteet perustetaan kiinteistönmuodostuksessa erillisessä rasitetoimituksessa tai tontin lohkomistoimituksen yhteydessä.

Rakennusrasitteen perustaminen

Rakennusrasitteella tulee edistää tarkoituksenmukaista rakentamista tai kiinteistön käyttöä, sen tulee olla rasiteoikeuden haltijalle tarpeellinen eikä sen perustamisesta saa aiheutua huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle. Rasite perustetaan hakemuksesta. Rakennusrasitteen perustamis-, muuttamis- ja poistamispäätöksen tekee rakennusvalvontapäällikkö.

Rakennusrasitteen perustamiseksi tarvitaan seuraavat asiakirjat:

1. Hakemus, joka sisältää sopimusosapuolten allekirjoitukset ja nimenselvennykset (vuokrakiinteistön osalta omistajan ja vuokralaisen allekirjoitukset) sekä selvityksen sopimusosapuolten osoite- ja yhteystiedoista ja siitä, ketä veloitetaan päätöksestä (1 kpl)
2. Rasitesopimus tai asiakirja, jonka perusteella pyydetään rasitteen tekemistä (1 kpl)
3. Kaupparekisteriote kaikista omistukseen/hallintaan tai oikeuksiin liittyvistä yhtiöistä (1 kpl)
4. Jos rasitettuna kiinteistönä on asunto-osakeyhtiön omistama tai maanvuokrasopimuksen nojalla hallitsema kiinteistö, mukaan on liitettävä yhtiökokouksen pöytäkirja, jossa yhtiökokous on hyväksynyt rasitteen perustamisen. Jos oikeutettuna kiinteistönä on asunto-osakeyhtiön omistama tai hallitsema kiinteistö, mukaan on liitettävä asunto-osakeyhtiön hallituksen pöytäkirja, jossa hallitus on hyväksynyt rasitteen perustamisen.
5. Asemapiirros tai muu liitekartta, josta ilmenee rasitettu kiinteistön osa (1 kpl)

Kiinteistöjen yhteisjärjestely

Jos asemakaavan toteuttaminen vaatii usean kiinteistön yhteisiä järjestelyjä, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi yhden kiinteistön omistajan aloitteesta määrätä korttelialueen, sen osan tai kiinteistöön liittyvän tilan yhteisestä käytöstä. Yhteisjärjestelyyn sisältyy järjestelysuunnitelma, jossa määrätään alueen tai tilan käytöstä, sen kuntoon saattamisesta ja ylläpidosta sekä järjestelystä aiheutuvien kustannusten jakoperusteista ja suorittamisesta.

Kiinteistöjen yhteisjärjestelyä koskeva määräys voidaan antaa, jos se edesauttaa pysyvästi usean kiinteistön käyttöä, eikä siitä aiheudu millekään kiinteistölle kohtuutonta rasitusta. Yhteisjärjestelyä haetaan samaan tapaan kuin rakennusrasitteen perustamista.

Rasitteiden perustamista ja yhteisjärjestelyjen hakemista koskevat ohjeet

Rakentaminen saattaa edellyttää erityyppisiä järjestelyjä naapurikiinteistöjen kanssa. Esimerkiksi johtojen, autopaikkojen tai perustusten sijoittamisesta naapurin tontille tulee perustaa rasite. Rasitteesta tulee lähtökohtaisesti aina sopia kirjallisesti naapurikiinteistön kanssa. Tonttien kesken voidaan myös sopia korttelialueen tai sen osan taikka kiinteistöön liittyvän tilan yhteisestä käytöstä yhteisjärjestelysuunnitelmassa.

Rasitesopimuksen tai yhteisjärjestelysuunnitelman tulee olla osapuolten allekirjoittama rakentamislupaa haettaessa. 

Rakentamisluvan myöntämisen jälkeen tulee hakea kiinteistö- ja rakennusrasitteen perustamista tai yhteisjärjestelysuunnitelman hyväksymistä.

Ennen rakennuksen käyttöönottoa tulee olla lainvoimainen päätös kiinteistö- tai rakennusrasitteen perustamista tai yhteisjärjestelysuunnitelman hyväksymistä.

Kiinteistörasitteet

Kiinteistönmuodostamislain 154 §:ssä on lueteltu ne kiinteistörasitetyypit, joita voidaan perustaa kiinteistön hyväksi toisen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasiteoikeutena:

1. talousveden ottamiseen
2. talousveden johtamiseen sekä talousvesijohdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen
3. veden johtamiseen maan kuivattamista varten
4. viemärijohdon ja muiden jäteveden johtamiseen ja käsittelyyn liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen
5. puhelin-, sähkö-, kaasu-, lämpö- tai muun sellaisen johdon sekä johtoihin liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen
6. ajoneuvojen pitämistä, venevalkamaa, laituria, uimapaikkaa, puutavaran varastointia ja lastauspaikkaa varten tarvittavan alueen käyttämiseen sekä asemakaava-alueella yhteispihaa varten tarvittavan alueen käyttämiseen
7. kalastusta varten tarpeellisen maa-alueen käyttämiseen
8. kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun näihin verrattavan maa-aineksen ottamiseen
9. väestönsuojelua varten tarvittavien rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen
10. jätteiden kokoamispaikan tai kiinteistöjen yhteisen lämpökeskuksen sijoittamiseen ja käyttämiseen
11. kulkuyhteyttä varten tarvittavaan alueeseen asemakaava-alueella; kulkuyhteyttä varten tarvittava alue voidaan määritellä myös kolmiulotteisena.

Pysyvä vai määräaikainen rasite

Jos oikeuden perustamista pysyvänä rasitteena ei olosuhteiden odotettavissa olevan muuttumisen vuoksi tai muusta erityisestä syystä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, voidaan sanottu oikeus perustaa määräaikaisena rasitteena.

Toimituksessa on määrättävä se ajankohta, johon saakka määräaikainen rasite on voimassa. Jos on tarpeen, toimituksessa voidaan myös määrätä se tapahtuma, jonka johdosta määräaikainen rasite lakkaa ennen määräajan päättymistä.

Kiinteistörasitteesta sopiminen

Rasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti.

Rasitesopimuksessa tulee ilmetä ainakin

• osapuolet
• kiinteistöt, joita sopimus koskee (kiinteistötunnukset)
• mistä kiinteistörasitteista sopimuksella on sovittu
• mikä kiinteistö on rasitettu ja mikä oikeutettu vai ovatko molemmat kiinteistöt sekä oikeutettuja että rasitettuja.

Kiinteistörasitteiden perustaminen kiinteistötoimituksessa

Kiinteistörasite voi tulla perustetuksi myös kiinteistötoimituksen yhteydessä. Kiinteistötoimituksen yhteydessä voidaan perustaa toimitusinsinöörin päätöksellä saantokirjassa sovittu rasite, tai niin sanottu pakkorasite, mikäli toimitusinsinööri katsoo rasitteen perustamisen tarpeelliseksi esimerkiksi kulun järjestämiseksi lohkottavalle tontille.

Kiinteistörasitteiden perustaminen hakemuksesta

Kiinteistörasitteen perustamista haetaan tonttikiinteistöjen välille kaupungin kiinteistörekisterin pitäjältä. Rasitteen perustamiskustannukset laskutetaan kiinteistötoimitusmaksutaksan mukaisina.

Hakemus toimitetaan Tampereen kaupungin kiinteistönmuodostukseen Frenckellinaukio 2 B, PL 487, 33101 Tampere.

Mikäli sopimuksessa on sovittu, että sopijapuolilla on oikeus muita kuulematta hakea rasitteen perustamista, hakijana voi olla kuka tahansa osapuolista. Muussa tapauksessa hakijan tulee esittää muiden osapuolten antama valtakirja asiassa.

Mikäli hakijoina on useampi sopimusosapuoli, tulee hakemuksessa ilmoittaa laskutusosoite. Päätöksestä aiheutuvaa maksua ei jaeta hakijoiden kesken.

Hakemukseen tulee liittää alkuperäinen sopimus liitteineen. Mikäli sopimuksen osapuolena on asunto-osakeyhtiö, tulee hakemukseen liittää jäljennös sopimuksen hyväksyntää koskevasta yhtiökokouksen päätöksestä ja osakeyhtiöltä hallituksen tai muun valtuutetun edustajan valtakirja, josta käy ilmi, että edustaja on nimenkirjoitusoikeudellinen ja oikeutettu hyväksymään toimituksessa käsiteltävät asiat osakeyhtiön puolesta.

Kiinteistörasitteen perustamisesta päättää toimituksen tekijäksi rekisterinpitäjän määräämä toimitusinsinööri.

Lisätiedot

Rakennusrasitteet ja kiinteistöjen yhteisjärjestelyt

Rakentamislain 128 § mukaan rakennusrasite on tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten perustettu toista kiinteistöä rasittava pysyvä oikeus rakennuksen tai rakennelman käyttämiseen tai niihin verrattavaan toimenpiteeseen.

Rakennusrasitetyypit (RakL 128 §)

Rakentamislaissa (128 §) on lueteltu ne rakennusrasitetyypit, joista voidaan perustaa rakennusrasite. Rakennusrasitteita ovat perustusrasite, rakennerasite, laiterasite, käyttörasite, huoltorasite, yhteisrasite, seinärasite, sietorasite ja kolmioulotteisen kiinteistön rasite.

Kiinteistöjen yhteisjärjestely

Rakentamislain 135 §:n mukaan, jos asemakaavan toteuttaminen vaatii usean kiinteistön yhteisiä järjestelyjä, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi yhden kiinteistön omistajan aloitteesta ja muita kiinteistön omistajia tai haltijoita kuultuaan rakentamisen yhteydessä tai muutoin määrätä korttelialueen tai sen osan taikka kiinteistöön liittyvän tilan yhteisestä käytöstä.

Yhteisjärjestelyä koskevaan päätökseen tulee sisältyä järjestelysuunnitelma. Siinä määrätään alueen tai tilan käytöstä, sen kuntoon saattamisesta ja ylläpidosta sekä järjestelystä aiheutuvien kustannusten jakoperusteista ja suorittamisesta. Määräys yhteisjärjestelystä saadaan antaa, jos järjestely pysyvästi edesauttaa usean kiinteistön käyttöä eikä siitä aiheudu millekään kiinteistölle kohtuutonta rasitusta. Jolleivat asianosaiset sovi järjestelyyn liittyvistä korvauksista, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.

Rasitteesta ja kiinteistöjen yhteisjärjestelystä sopiminen

Rasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti. Asianosaisia ovat sekä kiinteistöjen omistajat että mahdolliset vuokraoikeuden haltijat.

Rasitesopimuksessa tulee ilmetä ainakin

• osapuolet
• kiinteistöt, joita sopimus koskee (kiinteistötunnukset)
• mistä rakennusrasitteista sopimuksella on sovittu (RakL 128 §)
• mikä kiinteistö on rasitettu ja mikä oikeutettu vai ovatko molemmat kiinteistöt sekä oikeutettuja että rasitettuja.

Rasitesopimuksessa on lisäksi suositeltavaa sopia, mikä kiinteistö vastaa sopimuksen tarkoittaman toimenpiteen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä rasitteesta mahdollisesti maksettavista korvauksista.

Yhteisjärjestelysuunnitelmassa tulee ilmetä ainakin

• osapuolet
• kiinteistöt, joita sopimus koskee (kiinteistötunnukset)
• minkälaisista järjestelyistä sovitaan.

Lain mukaan suunnitelmassa määrätään lisäksi alueen tai tilan käytöstä, sen kuntoon saattamisesta ja ylläpidosta sekä järjestelystä aiheutuvien kustannusten jakoperusteista ja suorittamisesta

Rasitesopimukseen ja yhteisjärjestelysuunnitelmaan tulee liittää selkeä liitekartta (asemapiirros/pohjakuva), josta ilmenee sovitut rasitteet ja alueet, joita yhteisjärjestely koskee.

Kaikkien kiinteistön omistajien ja mahdollisten vuokraoikeuden haltijoiden tulee allekirjoittaa sopimus.

Tampereen kaupungin puolesta rasitesopimuksen ja yhteisjärjestelysuunnitelman allekirjoittaa ja hyväksyy kiinteistöjohtaja. Sopimus tulee olla kiinteistöjohtajan allekirjoittama ennen kuin rasitteen perustamista tai yhteisjärjestelysuunnitelman hyväksymistä haetaan. Kiinteistötoimelle jää yksi alkuperäinen kappale sopimuksesta.

Rakennusrasitteiden perustaminen ja yhteisjärjestelysuunnitelman hyväksyminen

Rasitteen perustamista ja yhteisjärjestelysuunnitelman hyväksymistä haetaan vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemus toimitetaan Tampereen kaupungin kirjaamoon. Hakemukset pyydetään toimittamaan ensisijaisesti sähköisesti osoitteella kirjaamo(at)tampere.fi tai postitse Aleksis Kiven katu 14−16 C, PL 487, 33101 Tampere.

Mikäli sopimuksessa on sovittu, että sopijapuolilla on oikeus muita kuulematta hakea rasitteen perustamista tai yhteisjärjestelysopimuksen hyväksymistä, hakijana voi olla kuka tahansa osapuolista. Muussa tapauksessa hakijan tulee esittää muiden osapuolten antama valtakirja asiassa.

Rasitteiden perustamista ja yhteisjärjestelysuunnitelman hyväksymistä koskevista maksuista määrätään rakennusvalvonnan taksassa. Mikäli hakijoina on useampi sopimusosapuoli, tulee hakemuksessa ilmoittaa laskutusosoite. Päätöksestä aiheutuvaa maksua ei jaeta hakijoiden kesken.

Lisätiedot

Hakemukseen tulee liittää rasitesopimus liitteineen. Mikäli sopimuksen osapuolena on yhtiö, hakemukseen tulee liittää yhtiön kaupparekisteriote rasitesopimuksen allekirjoitusajankohdalta.

Mikäli rasitettuna kiinteistönä on asunto-osakeyhtiön omistama tai maanvuokrasopimuksen nojalla hallitsema kiinteistö, mukaan on liitettävä yhtiökokouksen pöytäkirja, jossa yhtiökokous on hyväksynyt rasitteen perustamisen.

Mikäli oikeutettuna kiinteistönä on asunto-osakeyhtiön omistama tai hallitsema kiinteistö, mukaan on liitettävä asunto-osakeyhtiön hallituksen pöytäkirja, jossa hallitus on hyväksynyt rasitteen perustamisen.

Mikäli yhteisjärjestelysopimuksen osapuolena on asunto-osakeyhtiö, mukaan on liitettävä asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen pöytäkirja, jossa yhtiökokous on hyväksynyt yhteisjärjestelysopimuksen allekirjoittamisen.

Rakennusrasitteen perustamisesta ja yhteisjärjestelysopimuksen hyväksymisestä päättää rakennusvalvontapäällikkö.