Rakentamisen luvat

Rakentamislupa tarvitaan uutta rakennnuskohdetta rakennettaessa, jos kohde on

1. asuinrakennus;
2. kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus;
3. kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos;
4. yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä lukuun ottamatta enintään kolme kuukautta paikallaan pidettävää tapahtumarakennetta;
5. vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu;
6. vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite;
7. energiakaivo;
8. erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytöl-le.

Uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa myös, jos rakentamisella on vähäistä merkittävämpää vaikutusta alueiden käyttöön, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai ympäristönäkökohtiin, rakentaminen edellyttää viranomaisvalvontaa olennaisten teknisten vaatimusten toteutumisen varmistamiseksi tai rakennusvalvonnan on tarpeen valvoa rakennuskohteen rakentamista yleisen edun kannalta.

Lupa tarvitaan myös olemassa olevaa rakennusta laajennettaessa, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen tai tehtäessä siihen korjaus- ja muutostöitä, jotka ovat verrattavissa rakennuksen rakentamiseen tai kun tilojen käyttötarkoitusta halutaan olennaisesti muuttaa. Rakennuskohdetta korjattaessa rakentamislupa tarvitaan, jos korjaus kohdistuu vähäistä merkittävämmässä määrin toimenpidealueessa todetun terveyshaitan poistamiseen, toimenpidealueen kantava rakenne on vaurioitunut tai korjaustoimenpiteet voivat vaarantaa rakennuskohteen terveellisyyden tai turvallisuuden taikka korjaamisella on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön. Rakentamislupa tarvitaan myös korjaamiseen, joka kohdistuu rakennuskohteen olennaisiin ominaispiirteisiin.

Ennen lupahakemuksen jättämistä Lupapisteeseen tulee suunnittelijan ottaa yhteyttä alueen lupakäsittelijään ennakkoesittelyajan varaamiseksi ja hankkeeseen liittyvien vaatimusten selvittämiseksi.

Ennakkoneuvottelussa käydään läpi hankkeen tavoiteaikataulu ja sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa rakentamisluvan tavoiteltu käsittelyaika. Jotta tavoitellussa käsittelyajassa pysytään, ennakkoneuvottelussa sovitaan myös se päivämäärä, jolloin kaikki rakentamisluvan liiteasiakirjat tulee olla toimitettuna rakennusvalvontaan.
 

Energiakaivon poraaminen ja lämmitysmuodon muuttaminen edellyttää aina rakentamisluvan (1.1.2025 alkaen). Uudisrakentamisessa energiakaivoa koskeva lupa sisältyy rakennuskohteen rakentamislupaan, mutta lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa tulee toimenpiteelle hakea rakentamislupa. 

Vesistöön sijoitettava putkisto vaatii vesialueen omistajan suostumuksen ja siitä tulee lisäksi tehdä vesirakennusilmoitus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Ennen hankkeeseen ryhtymistä on selvitettävä, sijaitseeko tontti pohjavesi- tai muulla erityisalueella, ja sijaitseeko maan alla vaurioitumisvaarassa olevia rakenteita tai teknisiä järjestelmiä. Jos energiakaivon suunniteltu paikka sijaitsee lähellä kaatopaikkaa tai alueella, jossa on tai on ollut pilaantunutta maata, poraamisen edellytykset on selvitettävä ennen hankkeeseen ryhtymistä. Vedenottamon varoalueilla sekä paineellisen pohjaveden alueella energiakaivojen poraaminen ei ole sallittua. Pohjavesialueet esitetään Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten liitekartoissa. Maalämmön kieltoalueista voit pyytää lisätietoja rakennusvalvonnasta.

Lämpökaivon etäisyyden tulee olla vähintään 7,5 metriä kiinteistön rajoista. Lähemmäs rajaa voidaan tehdä vain naapurin kirjallisella suostumuksella. Jos lämpökaivo porataan naapurin puolelle osittain tai kokonaan, suositellaan naapurin suostumuksen lisäksi omistajanvaihdokset turvaavan kiinteistörasitteen perustamista. Porattaessa naapurin puolelle ulottuva vinoreikä, suositellaan suostumuksen lisäksi omistajavaihdokset turvaavan kiinteistörasitteen perustamista. Lämpökaivon etäisyyden tulee olla viemäreistä, vesijohdoista ja kaukolämpöputkista vähintään 3 metriä.

Liuosputkistoissa käytettävän lämmönsiirtoaineen on oltava vaaratonta ympäristölle ja terveydelle.

Pintavesien pääsy pohjaveteen on estettävä tiivistämällä putkien läpiviennit. Maa- ja kallioperässä olevan radonin pääsy asuinrakennukseen estetään läpivientien riittävällä tiivistyksellä.

Energiakaivon poraukselle rakentamisluvassa tarvittavat liitteet

Liitteeksi tarvitaan seuraavat asiakirjat:

• asunto-osakeyhtiöissä hallituksen päätöspöytäkirja ja kaupparekisteriote
• asemapiirustus, jossa on esitetty energiakaivon sijainti, etäisyydet rakennuksesta ja tontin lähirajoista, sekä porauskulma, mikäli se poikkeaa pystysuorasta. Jos energiakaivoja on useampi kuin yksi, tulee ne numeroida
• naapurin suostumus, jos energiakaivon etäisyys on alle 7,5 metriä kiinteistön rajasta 
• muutospohjapiirustukset, mikäli rakennuksessa tapahtuu muutoksia
• taloyhtiöissä lämmönjakohuoneen pohjapiirustus ja lämmitysjärjestelmän kytkentäkaavio

Suunnitelmat varustetaan toimenpidekohtaisella nimiöllä, jonka hankkeelle nimetty suunnittelija sähköisesti allekirjoittaa Lupapisteessä.

Luvan saamisen jälkeen

Lupapäätöksessä edellytetään erityisen työnjohtajan ilmoittamista rakennusvalvonnalle. Työnjohtaja ilmoitetaan hankkeelle Lupapisteessä. Työnjohtajan tehtävänä on valvoa työn suorittamista ja tehtävässä voi toimia esimerkiksi hankkeen suunnittelija tai maalämpöhankkeen suorittavan urakoitsijan edustaja.

Porauksen yhteydessä syntyvä karkea kiintoaines ja kiintoainesta sisältävä porausvesi tulee käsitellä siten, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai naapureille. Kiviainesta ja porausvettä ei saa johtaa sellaisenaan vesistöön, yleisiin viemäreihin, lähiojiin, katu- tai puistoalueelle. Porausveden riittävästä selkeytyksestä on huolehdittava tai vesi on johdettava umpisäiliöön. Kiviaines on varastoitava työnaikana niin, ettei se leviä ympäristöön pölynä tai lietteenä.

Työn suorittamisen jälkeen

Pientalokohteissa loppukatselmukset pidetään ilman rakennusvalvontaviranomaisen paikallakäyntiä erityisalojen työnjohtajan rakennusvalvontaan toimittamien selvityksen perusteella. Loppukatselmuksen pitämisen edellytyksenä on, että hankkeelle on Lupapisteessä ilmoitettu lupaehdoissa edellytetty erityisalojen työnjohtaja, joka toimittaa Lupapisteeseen töiden valmistuttua seuraavat asiakirjat:

• pientalon maalämpöhankkeen tarkastusasiakirja (täytetään Lupapisteessä)
• lämpökaivon porausraportti
• päivitetty asemapiirustus, jos energiakaivon sijainti on muuttunut

Erityisalojen työnjohtajan tulee hakea loppukatselmusta sähköpostilla alueen LVI-tarkastajalta, kun edellä mainitut asiakirjat on toimitettu.

Suurempien kohteiden loppukatselmukset pidetään kohteessa. Hankkeelle ilmoitetun työnjohtajan tulee tilata alueen LVI-tarkastajalta kohteelle loppukatselmus. Loppukatselmuksessa todetaan, että työ on suoritettu myönnetyn luvan ja ehtojen mukaisesti.

Muuta huomioitavaa

Öljysäiliöiden poiston yhteydessä tulee huomioida pelastuslaitoksen ohjeet sekä Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. Öljysäiliön tarkastuspöytäkirja tulee toimittaa aluepelastuslaitokselle.

Lämmönsiirtoaineiden vaihdon yhteydessä on huomioitava, että käytetty lämmönsiirtoaine on ongelmajätettä.

Purkamiseen tarvitaan lupa asemakaava-alueilla.

Talous- ja muiden vähäisten rakennusten kohdalla riittää purkamisesta tehtävä purkamisilmoitus.

Purkamislupahakemuksen tai purkamisilmoituksen mukaan liitetään asemapiirros sekä selvitys rakentamis- ja purkujätteen määrästä, laadusta ja lajittelusta, jollei jätteen määrä ole vähäinen. Selvityksessä on ilmoitettava erikseen terveydelle tai ympäristölle vaarallinen rakennus- tai purkujäte ja sen käsittely.

Purkamisluvista päättää yleensä rakennusvalvonnan viranhaltija, mutta arvokohteita koskevat purkamislupahakemukset ratkaisee ympäristö- ja rakennusjaosto.

Asemakaava-alueilla ja vahvistetuilla yleiskaava-alueilla tehtävät maisemaa oleellisesti muuttavat maanrakennustyöt (esim. kaivaminen, täyttäminen ja louhinta) sekä laajat puunkaadot edellyttävät maisematyöluvan hakemista. Maisematyölupaa ei kuitenkaan tarvita yleis- ja asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten töiden suorittamiseen eikä myönnetyn rakentamisluvan mukaisiin töihin. Maisematyölupa ei myöskään ole tarpeen tonttien hoitoon liittyvissä puunkaadoissa. Niitä ohjeistetaan erillisellä Puiden istutus ja kaato tontilla -ohjeella.

Maisematyöluvan alaisilla toimenpiteillä ei tarkoiteta maa-ainesten ottamista. Maa-ainesten (esim. soran, hiekan tai mullan) ottamista säätelee maa-aineslaki ja siihen tarvitaan erillinen maa-aineslupa.

Hakemuksesta tulee selvitä toimenpiteen laatu ja laajuus ja sen liitteenä tulee olla kuviokohtainen karttaliite. Mikäli kiinteistön omistaja ei ole sama kuin kaupungin omistajarekisterissä, tarvitaan lisäksi selvitys omistajasuhteista (huom. kuolinpesä, metsäyhtymä, yhtiöt: kaupparekisteriote/nimenkirjoitusoikeus)

Maa-aineslupahakemus osoitetaan Tampereen kaupungin ympäristö- ja rakennusjaostolle, ja päätöksen valmistelee ympäristönsuojeluyksikkö. Lisätietoa maa-ainesluvasta ja sen hakemisesta löytyy Ympäristönsuojelun sivulta Luvat ja ilmoitukset:

Tieliikennelain (6/2020) mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan on haettava kunnan suostumusta kiinteistölle tuleville liikennemerkeille. Ilman suostumusta asetetut liikennemerkit eivät ole lainvoimaisia. Poliisilla on oikeus poistaa tämän lain vastaisesti eli ilman suostumusta asetetut liikenteenohjauslaitteet (71.4 §). 

Rakennusvalvonta ei myönnä päätöksessään suostumusta liikennemerkeille, vaan sitä on haettava erikseen liikennejärjestelmän suunnitteluyksiköstä. Rakentamislupapäätös ei tee liikennemerkeistä lainvoimaisia. Lisätietoja ja ohjeet hakemuksen tekemiseen löydät sivulta Kaupungin suostumuksen hakeminen liikennemerkeille. 

Rakennuslupa tarvitaan uutta rakennusta rakennettaessa. Lupa tarvitaan myös olemassa olevaa rakennusta laajennettaessa tai tehtäessä siihen korjaus- ja muutostöitä tai kun tilojen käyttötarkoitusta halutaan olennaisesti muuttaa.

Ennen lupahakemuksen jättämistä Lupapisteeseen tulee suunnittelijan ottaa yhteyttä alueen lupakäsittelijään ennakkoesittelyajan varaamiseksi ja hankkeeseen liittyvien vaatimusten selvittämiseksi.

Ennakkoneuvottelussa käydään läpi hankkeen tavoiteaikataulu ja sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa rakennusluvan tavoiteltu käsittelyaika. Jotta tavoitellussa käsittelyajassa pysytään, ennakkoneuvottelussa sovitaan myös se päivämäärä, jolloin kaikki rakennusluvan liiteasiakirjat tulee olla toimitettuna rakennusvalvontaan.

Vähäiset hankkeet, kuten rakennelmat, mainokset, aidat, julkisivumuutokset, maalämpökaivon poraaminen ja kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen käsitellään toimenpidelupana. Lämmitysjärjestelmän muuttaminen edellyttää joko rakennus- tai toimenpideluvan.

Hakemukseen liitetään piirustukset, joihin sisältyy tontin asemapiirros sekä hankkeesta riippuen pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset sekä havainnekuvat. Piirustusten laadinnassa ja niiden lataamisessa Lupapisteeseen tulee ottaa huomioon seuraavat asiat: 

• piirustusten tulee olla siistejä ja selkeitä
• piirustusten oikeassa alanurkassa tulee mainita hankkeen ja piirustuksen tiedot (nimiö)
• piirustuksessa ei saa olla ylimääräisiä valkoisia reunoja
• piirustukset tulee tallentaa pdf-muotoon
• piirustukset tulee liittää Lupapisteeseen oikein päin

Hakemukseen liitetään myös naapurien kuuleminen. Piirustusten ja naapurien kuulemisen malliesimerkki on alla. 

Maalämpöjärjestelmän rakentaminen edellyttää toimenpideluvan uudisrakentamisessa ja lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa. Uudisrakentamisessa maalämpökaivoa koskeva lupa sisältyy rakennuslupaan, mutta lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa tulee hakea toimenpidelupa. Kantakaupungin ulkopuolisilla asemakaavoittamattomilla alueilla lupaa ei tarvita, ellei järjestelmää rakenneta pohjavesialueelle.

Vesistöön sijoitettava putkisto vaatii vesialueen omistajan suostumuksen ja siitä tulee lisäksi tehdä vesirakennusilmoitus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Ennen hankkeeseen ryhtymistä on selvitettävä, sijaitseeko tontti pohjavesi- tai muulla erityisalueella ja sijaitseeko maan alla vaurioitumisvaarassa olevia rakenteita tai teknisiä järjestelmiä. Jos lämpökaivon suunniteltu paikka sijaitsee lähellä kaatopaikkaa tai alueella, jossa on tai on ollut pilaantunutta maata, poraamisen edellytykset on selvitettävä ennen hankkeeseen ryhtymistä. Vedenottamon varoalueilla sekä paineellisen pohjaveden alueella maalämpökaivojen rakentaminen ei ole sallittua. Maalämmön kieltoalueet esitetään rakennusjärjestyksen liitekartoissa.

Lämpökaivon etäisyyden tulee olla vähintään 7,5 m kiinteistön rajoista. Lähemmäs rajaa voidaan tehdä vain naapurin kirjallisella suostumuksella. Jos lämpökaivo porataan naapurin puolelle osittain tai kokonaan, suositellaan naapurin suostumuksen lisäksi omistajanvaihdokset turvaavan kiinteistörasitteen perustamista. Porattaessa naapurin puolelle ulottuva vinoreikä, suositellaan suostumuksen lisäksi omistajavaihdokset turvaavan kiinteistörasitteen perustamista. Lämpökaivon etäisyyden tulee olla viemäreistä, vesijohdoista ja kaukolämpöputkista vähintään 3 metriä.

Liuosputkistoissa käytettävän lämmönsiirtoaineen on oltava vaaratonta ympäristölle ja terveydelle.

Pintavesien pääsy pohjaveteen on estettävä tiivistämällä putkien läpiviennit. Maa- ja kallioperässä olevan radonin pääsy asuinrakennukseen estetään läpivientien riittävällä tiivistyksellä.

Maalämpöluvan liitteet

Liitteeksi tarvitaan seuraavat asiakirjat:

• asunto-osakeyhtiöissä hallituksen päätöspöytäkirja ja kaupparekisteriote
• asemapiirustus, jossa on esitetty lämpökaivon sijainti, etäisyydet rakennuksesta ja tontin lähirajoista, sekä porauskulma, mikäli se poikkeaa pystysuorasta. Jos lämpökaivoja on useampi kuin yksi, tulee ne numeroida
• naapurin suostumus, jos lämpökaivon etäisyys on alle 7,5 m kiinteistön rajasta 
• muutospohjapiirustukset, mikäli rakennuksessa tapahtuu muutoksia
• taloyhtiöissä lämmönjakohuoneen pohjapiirustus ja lämmitysjärjestelmän kytkentäkaavio

Suunnitelmat varustetaan toimenpidekohtaisella nimiöllä, jonka hankkeelle nimetty suunnittelija sähköisesti allekirjoittaa Lupapisteessä.

Maalämpöluvan arvioitu käsittelyaika on kolme viikkoa.

Luvan saamisen jälkeen

Lupapäätöksessä edellytetään erityisen työnjohtajan hyväksyttämistä rakennusvalvonnassa. Työnjohtaja nimetään hankkeelle Lupapisteessä. Työnjohtajan tehtävänä on valvoa työn suorittamista ja tehtävässä voi toimia esimerkiksi hankkeen suunnittelija tai maalämpöhankkeen suorittavan urakoitsijan edustaja.

Porauksen yhteydessä syntyvä karkea kiintoaines ja kiintoainesta sisältävä porausvesi tulee käsitellä siten, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai naapureille. Kiviainesta ja porausvettä ei saa johtaa sellaisenaan vesistöön, yleisiin viemäreihin, lähiojiin, katu- tai puistoalueelle. Porausveden riittävästä selkeytyksestä on huolehdittava tai vesi on johdettava umpisäiliöön. Kiviaines on varastoitava työnaikana niin, ettei se leviä ympäristöön pölynä tai lietteenä.

Työn suorittamisen jälkeen

Pientalokohteissa maalämmön loppukatselmukset pidetään ilman rakennusvalvontaviranomaisen paikallakäyntiä erityisalojen työnjohtajan rakennusvalvontaan toimittamien selvityksen perusteella. Loppukatselmuksen pitämisen edellytyksenä on, että hankkeelle on Lupapisteessä nimetty lupaehdoissa edellytetty erityisalojen työnjohtaja, joka toimittaa Lupapisteeseen töiden valmistuttua seuraavat asiakirjat:

• pientalon maalämpöhankkeen tarkastusasiakirja
• lämpökaivon porausraportti
• päivitetty asemapiirustus, jos lämpökaivon sijainti on muuttunut

Erityisalojen työnjohtajan tulee hakea loppukatselmusta rakennusvalvonnasta alueen LVI-tarkastajalta, kun edellä mainitut asiakirjat on toimitettu.

Suurempien kohteiden loppukatselmukset pidetään kohteessa. Hankkeelle nimetyn työnjohtajan tulee tilata alueen LVI-tarkastajalta kohteelle loppukatselmus. Loppukatselmuksessa todetaan, että työ on suoritettu myönnetyn luvan ja ehtojen mukaisesti.
 

Muuta huomioitavaa

Öljysäiliöiden poiston yhteydessä tulee huomioida pelastuslaitoksen ohjeet sekä Tampereen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. Öljysäiliön tarkastuspöytäkirja tulee toimittaa aluepelastuslaitokselle.

Lämmönsiirtoaineiden vaihdon yhteydessä on huomioitava, että käytetty lämmönsiirtoaine on ongelmajätettä.