Yli 1200 tuntia arjen taitoja – Kiihdytyskaista vauhditti monen kohti työelämää ja jatkokoulutusta

Kiihdytyskaista kestävään arkeen -hankkeen koulutukset oli alun perin suunniteltu sekä maahanmuuttajataustaisille että äidinkielenään suomea puhuville. Vaikka myös moni kantasuomalainen tarvitsee vahvistusta arjen perustaitoihin ja työnhakutaitoihin, hakeutui koulutuksiin lähinnä maahanmuuttajia suomen kielen painotuksen vuoksi.

Koulutuspäivät sisälsivät suomen kielen lisäksi matematiikkaa, opiskelu- ja työnhakutaitoja, kädentaitoja, omien vahvuuksien etsimistä, digitaitoja ja vierailuita kaupungin kohteisiin. 

– Vaikka suomen kielelle oli omat oppitunnit, tärkeää oli se, että kielen opiskeleminen kulki mukana kaikissa aineissa, minkä ansiosta se oli myös erityisen tehokasta. Osallistujat kokivat hyödylliseksi sen, että suomea oppi monelta eri opettajalta, sillä meillä kaikilla on oma tapamme puhua, hankkeen projektisuunnittelija Kati Mykkänen kertoo.

Liikkeellä oikeaan aikaan

Kiihdytyskaista kestävään arkeen -hanke järjesti elokuusta 2023 joulukuuhun 2024 seitsemän koulutusta. Yhden koulutuksen kesto oli seitsemän viikkoa, ja ryhmäläiset opiskelivat viitenä päivänä viikossa yhteensä 20 tuntia. Kaiken kaikkiaan koulutusta oli tarjolla 1200 tuntia, joiden opettamisesta vastasi seitsemän opettajaa. 

Yhteen ryhmään mahtui 16 henkilöä, ja parhaimmillaan jonoon jäi lähes 50 hakijaa. Mykkänen uskoo suosion johtuvan siitä, ettei intensiivikursseja ole tarjolla ilmaiseksi.

– Ihmisillä on kova halu päästä elämässään eteenpäin, ja monet haluavat kehittää itseään kodin ulkopuolella.

Asiakkaiden löytäminen hankekoulutuksiin ei ole aina helppoa, mutta Kiihdytyskaista kestävään arkeen onnistui oikea-aikaisessa markkinoinnissa. Ennen koulutusten alkamista Mykkänen ja hanketiimi jalkautuivat muun muassa monikulttuuristen naisten kohtaamispaikka Naistariin ja olivat yhteydessä monikieliseen neuvontapalvelu Mainioon ja International Houseen, minkä ansiosta ohjaajat pystyivät kertomaan koulutuksista asiakkailleen.

Lopulta hakijoita oli niin paljon, että osallistujat täytyi arpoa. Osallistujat suosittelivat koulutusta tuttavilleen, joten Kiihdytyskaistan ryhmiin haki myös henkilöitä ohjauspalveluiden ulkopuolelta.

Lisää ohjausta ja kulttuurikeskusteluja

Jokainen ryhmä täytti viimeisellä kokoontumiskerrallaan palautekyselyn. Palaute oli lähes yksinomaan positiivista, ja harva halusi muuttaa mitään.

– Opettajat ja ilmapiiri saivat kiitosta. Moni piti koulutuksesta niin paljon, että olisi toivonut sen olevan pidempi tai että koulutukseen olisi voinut osallistua uudelleen, Mykkänen kertoo.

Kiittävästä palautteesta huolimatta työväenopisto kehitti koulutuksia hankkeen aikana. Ideoita syntyi opettajien kokouksissa ja ryhmäkeskusteluissa, ohjausryhmän tapaamisissa ja kollegoiden kanssa. 

– Oli hienoa, että jotkut ryhmät olivat itse aktiivisia ja pyysivät luokkaan kuulemaan kehitysideoita, Mykkänen kertoo.

Hankkeen aikana koulutukseen hakeminen muutettiin arvonnaksi, jotta nopeuskilpailua ei tarvinnut käydä, sillä hakijat olivat digitaidoiltaan huomattavan erilaisia. Arvonta mahdollisti yhdenvertaisen pääsyn koulutukseen.

Tulevissa, vastaavissa hankkeissa Mykkänen vahvistaisi ohjausta, jotta hiljaisimmatkin osallistujat saisivat varmasti riittävästi tukea. 

Lisäksi kielitaidon entistä tarkempi varmistaminen olisi tärkeää, jotta ryhmien toiminta olisi mahdollisimman sujuvaa. Kiihdytyskaista kestävään arkeen -hankekoulutusten kielitaitotasovaatimus oli A1.3, mutta käytännössä hakijoiden taidot saattoivat olla joko heikompia tai edistyneempiä.

– Myös vapaalle keskustelulle vielä suuremman tilan antaminen olisi tärkeää, sillä se on erinomainen tapa tutustua suomalaiseen kulttuuriin, Mykkänen kertoo.

Merkitystä elämään

Useat Kiihdytyskaista kestävään arkeen -koulutuksiin osallistuneet löysivät itselleen jatkopolun. Mykkänen oli heidän tukenaan selvittämässä, mikä osallistujalle mielekäs paikka voisi olla. 

Polut johtivat niin tutkintokoulutukseen valmentavaan TUVAan, ammattioppilaitokseen ja työharjoitteluun sekä harrastamaan työväenopiston vapaan sivistystyön kursseille. Osa ohjattiin työllisyyspalveluiden asiakkaaksi, sillä kaikki eivät olleet tienneet sen mahdollisuudesta.

– On tietysti vaikea sanoa, mikä on koulutuksen ansiota, mikä OMA-valmentajan ja yksinomaan ihmisen itsensä. Koulutus oli kuitenkin hyvä aktivoija, joka vahvisti osallistujan uskoa omaan osaamiseensa, kasvatti rohkeutta ja motivaatiota pyrkiä eteenpäin ja opiskella kieltä myös itsenäisesti.

Seuraavaksi työväenopiston tavoitteena on Kiihdytyskaista kestävään arkeen -hankkeen onnistuneen mallin hyödyntäminen uudessa hankkeessa, jonka rahoituspäätös on jutun julkaisuhetkellä vielä avoinna.

– Tarve koulutukselle on suuri. Jokainen meistä haluaa merkitystä omaan elämäänsä. Joillekin myös kokemus siitä, että saa olla opiskelija, on äärimmäisen tärkeä sosiaalisesta kanssakäymisestä puhumattakaan, Mykkänen sanoo.

Kiihdytyskaista kestävään arkeen -hankkeen rahoitti 31.3.2025 saakka opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustus, joka on tarkoitettu aikuisten perustaitojen vahvistamiseen sekä kotoutumisajan ylittäneiden maahanmuuttajien kielikoulutukseen.