Teollisen Tammelan historiaa

Parhaiten kaupunginosa tunnettiin lukuista kenkätehtaistaan ja pienistä suutarinverstaistaan. Tammela oli pitkään suutareitten epävirallinen pääkaupunki, josta lähti kenkiä maailmalle enemmän kuin mistään muualta Suomesta.

Pääsuutari Aaltonen

Teollisen Tammelan tunnetuin hahmo on Emil Aaltonen, joka muutti Tampereelle Hattulan Nihattulan kylästä 1900-luvun alussa. Pääsuutari Aaltonen joutui etsimään kengänvalmistukselle uutta sijoituspaikkaa, kun Hattulan verstas tuhoutui tulipalossa.

Katseet kääntyivät Tammelaan kahdesta syystä. Tampere nautti vapaakaupunkioikeuksista, mikä lisäsi taloudellisia mahdollisuuksia. Toiseksi Tammelassa riitti työvoimaa ja samalla ostajia. Tampere veti puoleensa väkeä maaseudulta.

Patruuna aloitti tammelalaisena kenkätehtailijana Kyllikinkatu 19:n puurakennuksessa, jossa oli aikaisemmin toiminut keppitehdas. Aaltonen jätti maistraatille ilmoituksen Tampereen kenkätehtaan aloittamisesta heinäkuun lopulla 1905 eli samana vuonna, kun vapaakaupunkioikeudet lakkautettiin. Vuosi oli lähtölaukaus Tammelan kenkäteollisuudelle ja Aaltosen dynastialle, joka vaikutti Tammelassa aina 1980-luvulle.

Aaltonen siirtyi uusiin tiloihin 1913. Patruuna osti tontin ja sen alkuperäiset rakennukset Epilään muuttaneelta tapettitehtaalta. Uuden tehtaan ensimmäinen osa rakennettiin Tammelan puistokadun ja Kullervonkadun kulmaan, sitten valmistui Tammelan puistokadun puoleinen sivu, torin puoleinen sivu sekä viimeisenä Moisionkadun ja Kullervonkadun kulmaus.

Vuonna 1917 yrityksensä nimen Aaltosen Kenkätehdas Oy:ksi muuttaneen patruunan ja hänen työläistensä kädenjälkiä näkyy yhä Tammelassa. Arkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelema punatiilinen tehdaskortteli on pystyssä edelleen. Se oli vielä 1950-luvulla Suomen ja Pohjoismaiden suurin kenkätehdas.

Aaltonen osti 1930-luvun alussa kaksi muuta kenkätehdasta. Salhojankadun ja Tammelankadun kulmassa oli Karisto ja kumpp. -kenkätehdas, joka sai uudeksi nimekseen Solenan. Yliopistonkadun ja Itsenäisyydenkadun kulmassa sijaitsi Attilan kenkätehdas. Se siirtyi Aaltosen omistukseen 931. Molemmat rakennukset jatkavat elämäänsä.

Työntekijöistä otettiin vastuuta. Aaltonen oli vaativa ja nuuka, mutta myös huolehtiva isäntä. Hän rakennutti Tammelaan paljon asuntoja. Näin syntyivät mm. Pikilinna ja Akolinna Tammelantorin itälaidalle sekä Sorsapuistontalo Tammelan puistokadun varteen. Aaltonen oli ostanut jo ennen Pikilinnan valmistumista kolme puutaloa tehtaan vierestä työntekijöittensä asunnoiksi.

Kuru-laivan rakentaja

Tammelan kaupunginosassa oli muitakin nimekkäitä tehtaita, joiden tuotteet tunnettiin. Osakeyhtiö Sommers, af Hällström & Waldens, joka tunnettiin paremmin Tampereen konepajana, valmisti mm. laivoja, junien tavaravaunuja ja polkupyöriä. Jo vuonna 1898 Tammelaan valmistuneessa tehtaassa rakennettiin mm. Kuru-laiva, jonka kaatuminen Näsijärven syysmyrskyssä 7.9.1929 surmasi 138 ihmistä. Syy ei kuitenkaan ollut tehtaan, sillä laivaa oli korotettu alkuperäisen suunnittelijan varoituksista huolimatta.

Tampereen konepaja muutti nimensä vuonna 1933 Kone ja Terä Oy:ksi. Se tunnettiin ennen kaikkea polkupyöristään, joita valmistettiin Tammelan puistokadun varteen rakennetussa pyörätehtaassa. Merkkejä olivat mm. Tammer, Peto ja Jaguar. Tunnettu tamperelainen kanttori Heikki Kuusniemi keksi Jaguar-pyörälle iskulauseen, jota Kone ja Terä alkoi käyttää mainonnassaan: "Ketterästi polkee faari, faarilla on Jaguaari."

Tammelalaiset pyörät palvelivat myös viime sodissa, sillä Kone ja Terä toimitti niitä armeijalle. Pyörät kävivät kaupaksi kuin kuumille kiville etenkin sotien jälkeen, Tammelan puistokadun varrella valmistui jopa 150 polkupyörää päivässä.

Kone ja Terä Oy:n tarina päättyi, jolloin enimmillään noin 500 ihmistä työllistäneen yrityksen viimeiset työntekijät poistuivat tehtaalta. Rakennusten purkamisessa oli kova työ, sillä iäkäs punatiilinen tehdas pisti rajusti hanttiin. Monet näkivät tapahtumassa vertauskuvan, jossa vanha teollinen Tammela alkoi siirtyä historiaan.

Osakeyhtiö Ferraria oli 1900-luvun alussa Tammelan suurin työnantaja. Se työllisti enimmillään 160 työntekijää. Ferrarian naulatehdas kohosi Kullervonkadun varteen 1899. Birger Federleyn suunnittelema valkoinen teollisuusrakennus erottuu vanhoissa valokuvissa poikkeuksellisen viehättävänä.

Mikä tehdas valmisti eniten kenkiä?

Mikä tammelalaisista tehtaista on valmistanut eniten kenkiä? Oikea vastaus ei ole Aaltonen, vaan Galvaniserings Aktiebolaget, joka sittemmin tunnettiin paremmin Galvanoimis Oy:nä. Aluksi Ferrarian kiinteistössä toiminut tehdas teki mm. hevosenkenkiä tsaarin armeijalle ja viime sotien aikana Suomen armeijalle. Esimerkiksi vuonna 1944 Kullervonkadun varrella valmistettiin 450 tonnia hevosenkenkiä.

Tammelan tehtaista nousi kansalliseen maineeseen myös lääketehdas Star, jonka alkuitu oli Tammelantorin pohjoispäässä vuonna 1910 aloittanut Tampereen Rohdoskauppa. Starista tuli itsenäinen tytäryhtiö 1920-luvun alussa.

Starin tunnetuin lääke oli Hota-pulveri. Pakkauksen päällä oli intiaanin kuva. Tuskan ja säryn poistaja sai nimensä intiaanien pyhästä kukasta. Lääkkeen virkistävä vaikutus perustui guaranaan, jolla Brasilian intiaanit olivat vuosisatoja virkistäneet ruumistaan ja sieluaan. Kerrotaan, että Hota kuului Pohjanmaalla häiden ja hautajaisten tarjoiluun siinä missä kahvikin.

Hotaa myytiin aluksi myös linimenttinä. Star teki myös parhaaksi yskänkaramelliksi mainostettua Lacroa.

Ilmarinkadun ja Kaivokadun kulmassa oli Tampereen Saippuatehdas, joka teki myös valumattomia Suomi-kynttilöitä. Jo asuintalon tieltä puretun tehtaan katolla oli Tammelan ensimmäisiin valomainoksiin lukeutunut Orvo-kyltti. Kauppaneuvos Eki Norvasmaan luotsaama yritys vaurioitui talvisodan pommituksissa.