Nähtävillä olevat katusuunnitelmat 13.6. - 27.6.2024
Suunnitelmaehdotukset ovat nähtävänä 13.6. - 27.6.2024 tällä sivulla ja Tampereen palvelupisteessä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B.
Mahdolliset muistutukset katusuunnitelmaehdotusta vastaan on osoitettava kirjallisesti Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnalle ja toimitettava edellä mainittuna nähtävilläoloaikana kirjaamoon.
Kirjaamo
Nuolialantie, Sarankulmankatu, Tuomikuja, Hatanpään valtatie
Nuolialantie, n:o 22507, Sarankulmankatu, väli: Hatanpään valtatien risteyksestä 75 m etelään, n:o 22484, Tuomikuja, väli: Nuolialantie - Koivuja, n:o 22485 ja Hatanpään valtatie, väli: Nuolialantiestä 90 m pohjoiseen, 22506, katusuunnitelmaehdotukset, Rantaperkiön ja Härmälän kaupunginosissa, TRE: 1482/10.03.02/2024.
Sorin aukion pysäkin ja Pirkkalan Suupan sekä Kaupin kampuksen raitiotiepysäkin ja Linnainmaan välille suunnitellaan uutta raitiotietä katujärjestelyineen. Tampereen kaupunginvaltuusto ja Pirkkalan kunnanvaltuusto hyväksyivät Pirkkala–Linnainmaa-raitiotien hankesuunnitelman ja päättivät toteutussuunnittelun aloittamisesta 24.4.2023. Tavoitteena on, että rakentamisesta, rakentamisen laajuudesta ja mahdollisesta vaiheittain toteuttamisesta on mahdollista päättää valtuustoissa lokakuussa 2024.
Nuolialantiellä raitiotie on suunniteltu kulkevan pääosin katualueen keskellä omalla kaistallaan lukuun ottamatta Valmetinkadun ja Lentokonetehtaankadun välistä osuutta, joka on tarkoitus toteuttaa sekaliikennekatuna katualueen kapeuden vuoksi. Ajoratojen reunoilla on vaihtelevan levyiset viherkaistat puurivein tai kivetyt alueet ahtaimmissa paikoissa. Hatanpään valtatiellä raitiotie kulkee nykyisen kadun keskellä omalla kaistallaan.
Katusuunnitelmaehdotuksissa esitetään muutoksia useisiin liittymäjärjestelyihin. Nuolialantiellä osa katuliittymistä katkaistaan tai muutetaan suuntaisliittymiksi, joissa voi kääntyä vain oikealle. Useat tonttiliittymät muutetaan suuntaisliittymiksi. Kaikki raitiotien ylittävät liittymät varustetaan liikennevaloin ja niissä on suojatieylitys.
Pyöräilyn seudullinen pääreitti jatkuu Nuolialantien pohjoisreunassa. Nuolialantielle on suunniteltu kolme raitiotiepysäkkiä: Lentokentänkadun, Talvitien sekä Tarmonkadun liittymien länsipuolelle. Kaikilla pysäkeillä on valo-ohjattu suojatieylitys. Nuolialantien raitiotiepysäkkien läheisyyteen on myös suunniteltu poik keusliikenteen bussipysäkit.
Mikäli hankkeen toteuttamisesta päätetään lokakuussa 2024, katujen rakennustyöt toteutetaan vuosina 2025–2028. Rakentamisen aikataulut tarkentuvat loppuvuonna 2024.
Työnaikaisten liikennejärjestelyjen suunnitelmat ovat tutustuttavana Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa -allianssin nettisivuilla osoitteessa www.pirkkalalinnainmaa.fi/katusuunnitelmat.
Katusuunnitelman luonnokset olivat nähtävillä ja kommentoitavina Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa -allianssin verkkosivuilla 6.–20.3.2024 sekä yleisötilaisuudessa 12.3.2024. Saadusta palautteesta on laadittu muistio, johon voi tutustua osoitteessa www.pirkkalalinnainmaa.fi/katusuunnitelmat/.
Jouni Sivenius
Suunnitelman tilaaja SuunnittelupäällikköJukka Heinonen
Suunnittelija / Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa -allianssi ProjektipäällikköHennalankaari
Hennalankaaren, n:o 22469 katusuunnitelmaehdotus, Linnainmaan kaupunginosassa, TRE: 1483/10.03.02/2024.
Kaupin kampuksen raitiotiepysäkin ja Linnainmaan sekä Sorin aukion pysäkin ja Pirkkalan Suupan välille suunnitellaan uutta raitiotietä katujärjestelyineen. Mäentakusenkadulle Linnainmaalle on suunniteltu toteutettavaksi merkittävä vaihtopysäkki, jossa pohjoisen, etelän ja idän bussilinjat kohtaavat raitiotien. City-marketin pohjoispuolelle on suunniteltu uusi katuyhteys vähentämään Mäentakusenkadun ruuhkautumista. Uusi Hennalankaari-niminen katuyhteys sijoittuu Aitolahdentien ja Piettasenkadun sekä Linnainmaan Citymarketin ja Lahdentien (vt 12) väliin.
Katuyhteys mahdollistaa sujuvat ja turvalliset katuyhteydet, joissa huomioidaan auto- ja joukkoliikenteen sekä jalankulku- ja pyöräliikenteen tarpeet alueella, kun vaihtopysäkki Mäentakusenkadulla on toiminnassa. Lisäksi mahdollistetaan ajoneuvoliikenteen suuntautuminen uudelle kadulle, mikä palvelee alueen kaikkia liikennemuotoja sekä Linnainmaan joukkoliikenneterminaalin ympäristön lii-kenteellistä kokonaisratkaisua.
Katuyhteys mahdollistetaan asemakaavamuutoksella, jonka tavoitteena on liikenteellisen ratkaisun lisäksi alueella tunnistettujen luontoarvojen turvaaminen ja säilyminen soveltuvilla asemakaavamääräyksillä.
Mikäli hankkeen toteuttamisesta päätetään lokakuussa 2024, Hennalankaaren rakennustyöt toteutetaan vuosina 2025–2026. Rakentamisen aikataulut tarken-tuvat loppuvuonna 2024.
Työnaikaisten liikennejärjestelyjen suunnitelmat ovat tutustuttavana Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa -allianssin nettisivuilla osoitteessa www.pirkkalalinnainmaa.fi/katusuunnitelmat.
Katusuunnitelman luonnokset olivat nähtävillä ja kommentoitavina Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa -allianssin verkkosivuilla 6.–20.3.2024 sekä yleisötilaisuudessa 12.3.2024. Saadusta palautteesta on laadittu muistio, johon voi tutustua osoitteessa www.pirkkalalinnainmaa.fi/katusuunnitelmat/.
Jouni Sivenius
Suunnitelman tilaajaMarkus Kytölä
Suunnittelija / Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa -allianssiVallerinkuja
Vallerinkujan, n:o 1/22530, katusuunnitelmaehdotus, Epilän kaupunginosassa, TRE:3081/10.03.02/2024.
Vallerinkujan alueelle on hyväksytty 26.9.2023 asemakaavan muutos 8938, jolla kadun varren palveluasumiseen tarkoitettujen tonttien käyttötarkoitus muuttuu rivitalotonteiksi sekä katualueen rajat muuttuvat.
Pohjoisosan asfalttipäällysteiseksi suunnitellun ajoradan pituus on noin 50 metriä ja leveys 5,0 metriä. Eteläosan asfalttipäällysteiseksi suunnitellun yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien pituus on noin 55 metriä ja
leveys 3,0 metriä. Katujen korkeusasemat tontteihin nähden eivät merkittävästi muutu.
Kadun pinta- ja perusvedet johdetaan reunakivien, viherpainanteiden ja huleve-sikaivojen kautta rakennettavaan hulevesiviemäröintiin. Rakentamisen yhteydessä uusitaan myös katuvalaistus.
Vallerinkujan rakentaminen sisältyy Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen alustavaan vuoden 2025 vuosisuunnitelmaan.
Petri Rantanen
Vanhempi erikoissuunnittelijaJani Keskinen
Vanhempi erikoissuunnittelijaPasi Palmu
KatuinsinööriSantalahden asemakaavaan 8048 liittyvät kadut
Tikkutehtaanrinne n:o 1/20342, Paperitehtaanraitti n:o 1/20349, Tervatehtaanraitti n:o 1/20350, Saarelankuja n:o 1/20351, Tiporaitti n:o 1/20352, Kuormurinpolku n:o 1/20353, Tikkutehtaanaukio n:o 1/20357, katusuunnitelmaehdotukset, Santalahden kaupunginosassa, TRE: 8181/10.03.02/2022.
Asemakaavalla 8048 entinen Santalahden toimisto-, teollisuus ja varastoalue muutettiin asuinalueeksi. Kaava-alue sijaitsee Paasikiventien varressa, Pispalan harjun pohjoisrinteellä, rautatien ja Näsijärven rannan välissä. Asemakaavan tavoitteena on muuttaa Santalahden alue kaupunkikuvallisesti laadukkaaksi ja kaupunkirakenteellisesti eheytyväksi ja hyvän elinympäristön asuinkortteleiden alueeksi. Alueelle osoitettiin uusia kerrostalokortteleita, tonttiyhteyksiä, yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä, 2 katuaukiota ja 13 lähivirkistysaluetta. Alueen katuverkko tukeutuu pääasiassa Rantatiehen, joka on alueen ainoa kokoojatyyppinen katu.
Nähtäville laitettavat katusuunnitelmaehdotukset ja viheralueiden yleissuunnitelmaluonnokset on laadittu Santalahden itäosaan sijoittuvien asemakaavan mukaisten yllä lueteltujen katujen, raittien, aukion ja viheralueiden toteuttamista varten. Katusuunnitelmaehdotuksissa ja viheralueiden yleissuunnitelmaluonnoksissa on esitetty mm. väylien, aukion ja puistojen tuleva sijainti, poikkileikkaus, korkeusasema, pintamateriaalit, valaistus, kasvillisuus, kalusteet sekä pintavesien kuivatus.
Kadut ja raitit on suunniteltu asfalttipäällysteiksi ja reunakivellisiksi. Tikkutehtaanaukio betonikivipäällysteiseksi. Alueiden pintavedet johdetaan reunakivien tai hulevesikourun kautta uusiin ritiläkaivoihin. Kohteisiin toteutetaan katuvalaistus.
Tikkutehtaanrinne on katusuunnitelmaehdotuksen mukaan alueen itäosaan sijoittuva ja Rantatiehen kytkeytyvä asfalttipäällysteinen rinteeseen nouseva katu. Ajoradan leveys on 6,0 metriä ja ajoradan länsireunalla olevan jalkakäytävän leveys on 2,5 metriä. Katualueen reuna-alueilla on betonikiveystä tai lehtipensasistutuksia. Pyöräily tapahtuu ajoradalla. Ajoyhteys Tikkutehtaanrinteen päästä Tervatehtaanraitille ja Saarelankujalle kulkee kiinteistön 1009–3 läpi. Kadun varrelle, itäreunalle, on osoitettu kahdeksan pysäköintipaikkaa. Pysäköintipaikoista neljän osalta pysäköintiä on rajoitettu siten, että pysäköinti on sallittua arkisin pysäköintikiekkoa käyttäen maksimissaan kahdeksi tunniksi aikavälillä 7–18. Neljän pysäköintipaikan osalta pysäköintipaikkojen tarkoitus on palvella läheisen päiväkodin saattoliikennettä ja siten niiden osalta pysäköintiä on rajoitettu siten, että pysäköinti on sallittua arkisin pysäköintikiekkoa käyttäen maksimissaan 30 minuutin ajaksi aikavälillä 7–18. Kaikkien kahdeksan pysäköintipaikan osalta pysäköinti on vapaata ilman rajoituksia muina aikoina. Pysäköintipaikkojen eteen on esitetty rakennettavaksi 1,5 metriä leveä peruutusalue ja pysäköintipaikkojen taakse 2 metriä leveä jalkakäytävä.
Paperitehtaanraitti on katusuunnitelmaehdotuksen mukaan asfalttipäällysteinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, jolla on tonteille ajo sallittu. Väylän leveys on 5,0 metriä paaluvälillä 0–30 ja 4,0 metriä paaluvälillä 30–235. Pohjoisreunaltaan raitti rajautuu kiinteistöihin ja eteläreunaltaan kiinteistöihin sekä puistoihin. Väylä yhdistyy itäpäästään Tikkutehtaanrinteeseen.
Tervatehtaanraitti on katusuunnitelmaehdotuksen mukaan 4,0 metriä leveä asfalttipäällysteinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, jolla on tonteille ajo sallittu. Pohjoisreunaltaan raitti rajautuu kiinteistöihin ja puistoihin ja eteläreunaltaan kiinteistöihin. Väylä yhdistyy Tikkutehtaanrinteeseen kiinteistön 1009–3 läpi kulkevan ajoyhteyden kautta.
Saarelankuja on katusuunnitelmaehdotuksen mukaan asfalttipäällysteinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, jolla on huoltoajo sallittu. Väylän leveys on 3,0 metriä. Saarelankuja yhdistyy Tervatehtaanraittiin.
Tiporaitti on katusuunnitelmaehdotuksen mukaan pääosin asfalttipäällysteinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie, jolla on tonteille ajo sallittu. Tiporaitti levenee paaluvälillä 50–80 muodostaen kolmion muotoisen alueen, joka kytkeytyy saumattomasti viereiseen Tikkutehtaanaukioon. Asfalttipäällysteinen osuus Tiporaitista on pääosin 5,0 metriä leveä. Tikkutehtaanaukioon liittyvä Tiporaitin osa on betonikivetty ja sille on suunniteltu istutusten suojakaiteella rajattu puu-, sekä pensasistutusalue. Tiporaitti yhdistyy länsipäästään Tikkutehtaanrinteeseen.
Kuormurinpolku on katusuunnitelmaehdotuksen mukaan 4,0 metriä leveä asfalttipäällysteinen jalankululle varattu kulkuväylä. Tikkutehtaanpuistoon rajautuva reuna-alue on esitetty tehtäväksi betonikivettynä. Raitti päättyy kiinteistöön, jonka läpi on suunniteltu kulkuyhteys Rantatielle portaita pitkin.
Tikkutehtaanaukio on katusuunnitelmaehdotuksen mukaan Santalahden itäosassa sijaitseva aukio, joka rajautuu lännessä Tikkutehtaanrinteeseen, pohjoisessa Tiporaittiin ja etelässä Tikkutehtaan kiinteistöön. Aukion pintamateriaali on betonikiveä. Aukiolle on suunniteltu istutusten suojakaiteella rajattuja puu- ja pensasistutusalueita sekä penkkejä. Tikkutehtaanaukio kytkeytyy kaakkoiskulmastaan saumattomasti Tiporaitin vastaavaan aukiomaiseen alueeseen.
Samaan aikaan on myös nähtävillä Santalahden asemakaavaan 8048 liittyvät viheralueiden yleissuunnitelmaluonnokset.
Lisätietoja antavat tarvittaessa
Katusuunnitelmien osalta:
Pasi Palmu
KatuinsinööriKai Lappalainen
Katusuunnittelu / Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö
Viheralueiden suunnitelmien osalta: