Hatanpään arboretum

Hatanpään arboretumin helmi on ruusutarha, joka sijaitsee Hatanpään kartanorakennuksen eteläpuolella. Ruusutarha rajautuu vanhaan kartanopuistoon.

Ruusutarha rakennettiin vuosina 1971-73 Hatanpään kartanorakennuksen eteläpuolelle entisen hedelmätarhan paikalle. Vanhoilta ajoilta on jäljellä vielä muutama omenapuu. Ruusutarhassa on nykyisin yhteensä lähes 200 erilaista ruusulajiketta. Edustettuina ovat peitto-, ryhmä-, puisto-, köynnös-, ja pensasruusut. Eniten tarhasta löytyy paljon hoitoa vaativia ryhmä- eli jaloruusuja, jotka ovat matalia ja kukkivat pitkään. Eri ruusulajikkeet on merkitty kyltein.

Kauneimmillaan ruusutarha on heinäkuun puolivälistä syyskuun loppuun.  Rinteessä kasvavien ruusupensaiden parhainta kukinta-aikaa on alkukesä. Ruusutarhassa kokeillaan vuosittain muutamia uusia ryhmäruusulajikkeita ja lisäksi joitakin lajikkeita joudutaan keväisin uusimaan. Kestävimmät lajikkeet säilyvät useita vuosia. 

Pyhäjärven rannalla sijaitseva varsinainen arboretumin alue alkaa ruusutarhasta ja jatkuu Vihilahdenpuistoon saakka. Arboretum on puulajipuisto, jossa on esillä erilaisia puita ja pensaita ja jota hoidetaan puistomaisesti tai puistometsänä. Kasveihin kiinnitetyistä nimilapuista selviää kyseisen kasvin tieteellinen ja suomenkielinen nimi. Puistossa on myös opastauluja, joista kasvin nimen ja sijainnin voi tarkistaa.

Arboretumin kasvit

Arboretumiin on kerätty pääasiassa sellaisia kasveja, jotka menestyvät Tampereen alueella ja sen ympäristössä, mutta monia harvinaisia ja eksoottisiakin kasveja sieltä löytyy. Lisäksi Hatanpään niemen alue on altis tuulille, on rannan tuntumaan istutettu suojavyöhykkeeksi tervaleppiä ja erilaisia pajulajeja. 

Arboretumin keskivaiheilta lammen läheltä löytyy näyttävä, pitkään kukkiva perenna-alue.  Laine-penkkiin istutaan erilaisia kesäkukkia.  Alkukesästä kukkivat alppiruusut ja atsaleat sekä ruusupensaat. Keskikesästä syksyyn hehkuu ruusutarha. Loppukesästä kukkaan puhkeavat myös muun muassa hortensiat.

Puistoa pyritään jatkuvasti kehittämään, ja siellä kokeillaan uusia lajeja.

Vesistöalue

Vaihtelua puistomaiselle alueelle antaa alueelle rakennettu lampi, josta virtaa Pyhäjärveen puro. Puron varteen on istutettu erilaisia ranta- ja kosteikkokasveja. Lammikon lähelle on rakennettu myös pieni suoalue.

Kivikkopuutarha

Arboretumin kivikkopuutarha on laajuudeltaan 600 neliömetriä. Sinne on istutettu yli 100 erilaista kivikossa viihtyvää perennaa ja noin 30 lehti- ja havupensasta. Kivikkopuutarhassa on esillä myös erilaisia luonnon- ja betonikivimateriaaleja.

Yrttitarha

Yrttitarhassa kasvaa lähes 30 erilaista mausteyrttiä. Edustettuina ovat muun muassa salvia, kehäkukka, rohtosalkoruusu, ruokaparsa, piparjuuri, vaarinlaukka ja colayrtti.

Arboretumin historiaa

Hatanpään arboretumin suunnittelu aloitettiin vuonna 1970 silloisen kaupunginpuutarhuri Kauko Aarnion aloitteesta ja rakentaminen alkoi vuonna 1971. Kaupunginpuutarhan yhteyteen haluttiin rakentaa kasvilajipuisto, jossa voisi esitellä alueella menestyviä kasveja yleisölle. 

Koko arboretum on Pajaniemeä lukuun ottamatta täytemaata. Maasto pyrittiin muotoilemaan loivasti kumpuilevaksi, jolloin erilaisia olosuhteita vaativille kasveille saatiin luontevat kasvupaikat. Maata tuotiin niin paljon, että arboretum on nyt keskimäärin kaksi metriä Pyhäjärven vedenpinnan yläpuolella. Kasvien istutus voitiin aloittaa vuonna 1973.

Hatanpään Kartanopuisto on luultavasti saanut nykyisen muotonsa 1700-luvun loppupuolella. Pääosa nykyisestä puustosta on kuitenkin istutettu 1800-luvulla. Puusto koostuu pääosin kotimaisista lehtipuista kuten koivusta, vaahterasta, pihlajasta ja metsälehmuksesta. Havupuina erottuvat maisemassa kotimaisen kuusen lisäksi siperianpihta ja siperiansembra. Myös ruusutarha sijaitsee Kartanopuistossa Hatanpään kartanon läheisyydessä.

Kartanon päärakennuksesta rantaan johtavan käytävän molemmin puolin sijaitsevat kookkaat vanhat kuuset on nimetty Hatuksi ja Myssyksi Ruotsissa 1700-luvulla vuoroin vallassa olleiden ryhmittymien, hattujen ja myssyjen, mukaan. Lisäksi päärakennuksen sisäänkäynnin edustalla kasvava tammi on iältään 200 vuotta. Sen vieressä on Tampereen alueella harvinainen metsäpäärynä, joka on tiettävästi suurikokoisimpia lajinsa edustajia Suomessa.

Kartanon edustan kukkapenkeissä kasvavat näyttävät violetit bougainvilleat eli ihmeköynnökset ja kookkaat aloet. 

Kartanon puiston luoteislaidalla Pyhäjärven rannan tuntumassa sijaitsee ns. Vapaamuurarien hauta. Kyseessä on luonnonkivi, johon on hakattu kreikankielellä vapaamuurarien tunnuslause.

Kartanopuiston puistokäytävät 

Kartanopuistosta löytyy Kuninkaankujaksi nimetty käytävä, jossa kuningas Kustaa III jaloitteli vieraillessaan Tampereella vuonna 1778. Muut kartanopuiston puistokäytävät nimettiin Hatanpään asemakaavaa uusittaessa. Kadunnimitoimikunta teki nimitykset Hatanpäällä vaikuttaneiden naisten mukaan. 

• Kerstin Hatanpään polku: Kerstin Hatanpää Hatanpään talosta mainitaan asiakirjoissa vuodelta 1554.
• Elsa Creutzin polku: Vapaaherratar Elsa Margareta Creutzin (1664-1743) isä omisti Hatanpään rusthollin jo vuonna 1656. Elsa oli kartanon omistajana puolisonsa kanssa 1698-1723.
• Sara Ivendorffin polku: Jonas Brandt osti Creutzilta kartanon Sara Elisabet Ivendorffin kanssa vuonna 1723. Brandtin kuoleman jälkeen Sara jatkoi toisen puolison kanssa Hatanpään valtiattarena vuoteen 1733 asti.
• Anna Hermelinin polku: Anna Helena Hermelin (1720-1793) oli ruotsalainen aatelisnainen ja Hans Henrik Boijen puoliso. Vuodesta 1758 vuoteen 1779 Anna Helena ja Hans Henrik omistivat Hatanpään kartanon.
• Ottelia Ladaun polku: Otteliana Charlotta Ladau avioitui Hatanpään isännän Gabriel Ahlmanin kanssa. Ottelia sai asua puolisonsa kuoleman jälkeen Hatanpään kartanossa vuoteen 1801 asti.
• Katarina Lefrénin polku: Tampereen teollisuuden uranuurtajan Lars Gustav Lefrénin puoliso Catharina Lefrén emännöi Hatanpään kartanossa 1801-1825, kunnes miehensä kuoleman jälkeen palasi Ruotsiin.
• Lisette Gardiemeisterin polku: Nils Johan Idmanin puoliso Elisabeth (Lisette) Eleonora Gardiemeister asui Hatanpäässä ainakin miehensä kuolemaan vuoteen 1851 asti, jonka jälkeen hän asui lopun elämänsä vuoteen 1873 asti Härmälän rusthollissa.

Hatanpäälle nimettiin myös Satavuotiaan Suomen aukio. Aukio ja K.J. Gauffinin puisto sijoittuvat uudelle asemakaava-alueelle, ja ne rakennetaan tulevina vuosina. K.J.Gauffinin puiston rakentaminen alkoi kesällä 2023.

Vihilahdenpuisto sijaitsee arboretumin eteläpuolella. Puistossa kasvaa muistometsikkö, jonka istuttivat vuonna 1995 metsäntutkimuslaitosten yhteistyöjärjestö IUFROn maailmankongressiin osallistuneiden maiden edustajat.

Muistometsikössä on 35 puulajia ja -lajiketta, yhteensä 115 puuta. Jokaiselle osallistujamaalla on oma muistopuunsa. Suurin osa Vihilahdenpuiston istutuksista on Suomessa hyvin menestyviä puita, mutta joukossa on myös harvinaisuuksia. Puistossa kasvaa tutumpien puiden lisäksi sahalininpihtaa (Abies sachalinensis), dahurianlehtikuusta (Larix gmelinii), ajaninkuusta (Picea jezoënsis), koreantuijaa (Thuja koraiensis), vuorihemlokkia (Tsuga mertensiana) sekä Kalliovuorten pihlajaa (Sorbus scopulina).

Puiston rantakäytävän varrella on suuri luonnonkivi. Siihen on kiinnitetty messinkinen laatta, johon on kaiverrettu kaikkien osanottajamaiden nimet.

Hatanpään arboretumin Pajaniemessä on sirottelupaikka, josta vainajan tuhkat voi sirotella Pyhäjärveen. Paikka on kaikkien käytössä, kuuluipa vainaja mihin uskontokuntaan tahansa, eikä tuhkien sirotteluun tarvita mitään erillislupaa.

Rauhalliseen niemenkärkeen kivistä rakennetulla paikalla pääsee veden ääreen sirottelemaan tuhkat. Sirottelupaikalle ei saa jättää muistoesineitä, tuhkauurnia eikä kukkia. Veteen saa laittaa ainoastaan vainajien tuhkat. Sirottelupaikalla kävijöiden olisi hyvä huomioida puistoalueen muut käyttäjät.

Hatanpään arboretumiin pääsee hyvin kävellen, pyöräillen ja julkisella liikenteellä. Pajaniemi sijaitsee arboretumin lammen ja kukka-alueiden kohdilla. Sirottelupaikalle pääsee esteettömiä reittejä pitkin, mutta itse sirottelupaikka ei ole esteetön. Hatanpään arboretumin alueella on levähdyspenkkejä ja yleisö-wc. Autoilijan on pysäköitävä autonsa Hatanpään alueen yleisille pysäköintipaikoille.