Hyvinvoinnin kehitysohjelma [Tampereen kaupunki

Nainen katsoo koivumetsää lumisessa maisemassa.

Hyvinvoinnin kehitysohjelma tarttuu tamperelaisten hyvinvoinnissa korostuviin haasteisiin. Ne liittyvät lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin, yhteisöllisyyden kokemukseen ja toimijoiden yhteistyöhön.

Visiomme on ”hyvinvointi kuuluu jokaiselle – yhdessä voimme paremmin”. Ajattelemme, että hyvinvointi on jokaisen oikeus ja mahdollisuus. Se saavutetaan mahdollistamalla kohtaamisia ja tekemällä yhteistyötä.

Kehitysohjelman toiminnalla Tampereen kaupunki panostaa hyvinvointierojen kaventamiseen vuosina 2024–2027.

Hyvinvoinnin kehitysohjelma toteuttaa Tampereen strategiaa

Kaupunki vahvistaa kehitysohjelmalla tamperelaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ja ihmiskeskeisten palveluiden kehittämistä. Hyvinvoinnin kehitysohjelman taustalla on kaupunkistrategia, joka korostaa yhdenvertaisia yksilöitä, tekeviä yhteisöjä ja tulevaisuuden edelläkävijyyttä.

Kehitysohjelman toimenpiteitä edistetään laajoissa verkostoissa ja ekosysteemeissä. Ohjelma kokoaa yhteen paikallisia toimijoita sekä kehittää niiden keskinäistä yhteistyötä. Laajassa sidosryhmäyhteistyössä on Tampereen kaupungin toimijoiden lisäksi mukana Pirkanmaan hyvinvointialueen, kolmannen sektorin ja seurakunnan, elinkeinoelämän, korkeakoulujen, oppilaitosten, tutkimus- ja kehittämislaitosten toimijoita sekä kaupungin asukkaita.

Kehitysohjelman toiminta perustuu tietoon

Hyvinvoinnin kehitysohjelman tarkoituksena on kaventaa kaupungin asukkaiden välisiä hyvinvointieroja. Ne liittyvät tamperelaisten lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteisiin, ikäihmisten sosiaalisuuden ja toimintakyvyn ongelmiin sekä yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen kaupunginosissa.

Teemojen valinnassa ja niiden kehittämisessä hyödynnetään laajasti hyvinvointitietoa ja asukkaiden kokemuksia. Tietoon perustuen tavoitellaan hyvinvoinnin haasteiden ja ilmiöiden ennakointia ja niihin vastaamista paikallisten toimijoiden yhteistyöllä.

Kehitysohjelman tavoitteet

Vahvistamme tamperelaisten lasten ja nuorten mielen hyvinvointia sekä edistämme sen edellytyksiä jokapäiväisissä kohtaamisissa ja ympäristöissä esimerkiksi näillä keinoilla:

Vähentämällä suorituskeskeisyyden ilmapiiriä lisäämällä tietoisuutta itsemyötätunnosta ja hyvän mielen ylläpitämisen keinoista.
Lisäämällä mielenterveystaitoja hyödyntäen esim. Hyvän mielen kunta -työkalupakin koulutuksia ja toimintamalleja.
Edistämällä harrastamista ja viestimällä sen mahdollisuuksista, jotta jokainen löytäisi oman harrastuksen.
Vahvistamalla aikuisten taitoa kohdata nuoret ja ohjata heitä kohtaamaan toisiaan.

Lujitamme yhteisöllisyyttä ja toisten huomioimista moninaisten tamperelaisten arjessa ja juhlassa. Keskitymme erityisesti hiljaisten ryhmien yhteisöllisyyden lujittamiseen esimerkiksi näillä keinoilla:

Korostamalla perheyhteisön merkitystä ja mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistäjänä.
Lisäämällä ikäihmisten yhteisöllisyyttä sekä kehittämällä lähitorien palveluverkkoa yhdessä Pirkanmaan hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin kanssa.
Vahvistamalla ylisukupolvisia kohtaamisia arkiympäristöissä kohtaamisen paikkoja mahdollistamalla.
Edistämällä yhdenvertaisuutta, esimerkiksi vahvistamalla syrjintäperusteiden tuntemusta kaupungin henkilöstön keskuudessa.
Kartoittamalla yhdessä järjestöjen kanssa hiljaisten ryhmien saavuttamisen keinoja.
Ottamalla käyttöön Etsivän kulttuurisen vanhustyön toimintamalli ja lapsille/nuorille suunnatun rakentavan dialogisen keskustelun malli.

Tuemme tamperelaisten toimijoiden laaja-alaista yhteistyötä hyvinvointityön vaikuttavuuden edistämiseksi. Keskitymme hyvinvointihaasteiden ratkaisemiseen ekosysteemejä ja yhteiskehittämistä hyödyntämällä esimerkiksi näillä keinoilla:

Kokoamalla yhteen tamperelaiset toimijat yli hallinto- ja sektorirajojen hyvinvoinnin laaja-alaiseksi edistämiseksi.
Yhdistämällä kaupungin, hyvinvointialueen, järjestöjen, seurakuntien, korkeakouluyhteisön ja yritysten tietoa, osaamista ja tekemistä hyvinvoinnin haasteiden ratkaisemiseksi.
Etsimällä keinoja systematisoida hyvinvoinnin toimijoiden yhteistyötä vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Esimerkiksi toteuttamalla vaikuttavuuslaskenta nuorten mielen hyvinvointiin liittyen.
Rakentamalla ekosysteemejä, joita johdetaan yhteiseen tietoon ja ymmärrykseen perustuvilla tavoitteilla.