Länsi-Tampere

Länsi-Tampereeseen kuuluvat kaupunginosat

Epilä, Epilänharju, Haukiluoma, Hiedanranta, Hyhky, Ikuri, Kaarila, Kalkku, Lamminpää, Lentävänniemi, Lielahti, Lintulampi, Myllypuro, Niemenranta, Niemi, Pispala, Pohtola, Rahola, Ristimäki, Ryydynpohja, Santalahti, Tahmela, Tesomajärvi, Tohloppi, Villilä

Kaikki Länsi-Tampereen alueet liitettiin Tampereeseen Pohjois-Pirkkalasta (vuodesta 1938 Nokia) vuonna 1937. Alla tarkempaa tietoa kaupunginosittain.

Lielahti

Pian raitiotieyhteyden saavan Lielahden asutuksesta on maininta jo vuoden 1540 maakirjassa ja 1550-luvulla alueella oli 17 maatilaa. Tollet’n suku omisti maat 1700-luvulla. Ne siirtyivät Stjernvallin suvulle ja edelleen vuonna 1872 Wilhelm von Nottbeckille, jolla ne säilyivät vuoteen 1904. Alueella on Nottbeckin suvun hautapaikka. Lielahden uusgoottilainen kartano perustettiin 1893, nykyään sen omistaa Tampereen kaupunki. Sellutehdas perustettiin vuonna 1913 ja lakkautettiin 2007, ligniinitehdas lopetti 2008. Rautatieasema Lielahteen tuli vuonna 1927 ja se on valtakunnallisesti merkittävä suojelukohde. 
Niemen kartanon päärakennus on vuodelta 1861, mutta väentupa todennäköisesti jo 1700-luvulta. Näyttävä navettarakennus rakennettiin 1917 ja se on suojeltu.

Rahola

Mainittiin ensimmäistä kertaa 1540 maakirjassa. Raholan tilasta tuli 1690-luvulla säterirustholli, tilan päärakennus ja pirttirakennus ovat vuodelta 1796.

Tohloppi

Mainittiin asiakirjoissa jo 1466. Tohlopin tv-keskus eli nykyinen Mediapolis sijaitsee Ristimäessä.

Ikuri

Mainittu ensimmäistä kertaa 1500-luvulla.

Villilä

Mahdollisesti mainittiin asiakirjoissa jo 1442, viimeistään 1700-luvulla.

Hyhky

Asiakirjoissa jo 1433. Käräjiä pidettiin Hyhkyssä 1500-luvulla.

Epilä

Mainitaan 1540 maakirjassa (Heikki Epin maatila).

Kaarila

Mainitaan 1540 maakirjassa.

Pispala

Mainittu ensimmäistä kertaa 1492. Pispan talo sai nimensä siitä, että sillä oli velvollisuus majoittaa piispa tämän matkustaessa seudulla. Taajaväkinen yhdyskunta Pispalasta tuli 1912 ja Tampereeseen se liitettiin 1937. Rajaportti oli Tampereen ja Pispalan (Pohjois-Pirkkalan) välinen portti Pispalan valtatiellä, sillä Pispalan ja Tampereen välillä oli kivinen karja-aita. Ensimmäisen asemakaavan Pispala sai vuonna 1945.