Tamperelaiset toivovat lisää mahdollisuuksia kaupunkiviljelyyn

Tampereen kaupunki, Ekokumppanit, AhlmanEdu ja Tampereen ammattikorkeakoulu toteuttivat FUSILLI-hankkeen puitteissa loppuvuodesta 2022 asukaskyselyn liittyen kestävään ruokajärjestelmään. Kyselyllä kerättiin asukkaiden ajatuksia kestävästä kuluttamisesta, kestävästä ruoantuotannosta, kaupunkiviljelystä ja hyvinvoinnista.

Kyselyn vastauksia käytetään Tampereen kaupungin kestävän ruokajärjestelmän toimintasuunnitelman laatimisen pohjana. Kyselyyn vastasi yli 300 ihmistä.

Vain 20 prosenttia kyselyyn vastanneista koki, että kaupunki tarjoaa riittävästi mahdollisuuksia kaupunkiviljelyyn.

– Oli kiva huomata, että kiinnostus omatarveviljelyä kohtaan on kasvanut. Tiedämme, että varsinkin monivuotisista viljelypalstoista on pulaa ja yksivuotisetkin palstat menevät nyt liiankin hyvin kaupaksi. Tarve uusille viljelypalstoille on kova, FUSILLI-hankkeen projektikoordinaattori Elina Pulliainen Tampereen kaupungilta sanoo.

Hanke järjesti marraskuussa asukkaille kaupunkiviljelytyöpajan, jossa kerättiin kaupunkiviljelyyn liittyviä kehitysideoita. Sekä kyselyssä että työpajassa kävi ilmi, että tamperelaiset toivovat erilaisia tapoja viljellä kaupungissa. Erityisesti toivottiin matalan kynnyksen paikkoja päästä kokeilemaan viljelytoimintaa.

– Tällaista toimintaa on jo muutaman vuoden Hiedanrannassa pyöritetty Marttojen toimesta. Viljelypalstaa hoidetaan yhdessä pari kertaa viikossa sovittuina aikoina ja paikalla on tuolloin myös viljelyasiantuntija. Paikalle voi tulla kuka vain, Pullianen kertoo.

Kyselyyn vastanneet kokivat, että tietoa kaupunkiviljelyn mahdollisuuksista Tampereella ei ole helposti löydettävissä. Lisää tietoa kaupunkiviljelyn tavoista ja menetelmistä toivoi yli puolet kyselyyn vastaajista. Seuraavaksi kaupunki aikoo vastata haasteeseen. 

– Kevään aikana kokoamme kaupungin nettisivuille osion, josta löytyy kootusti tietoa siitä, miten kaupunkiviljelyn voi Tampereella aloittaa, Pulliainen kertoo.

Palstat eivät ole kysyttyjä ainoastaan yksityishenkilöiden toimesta. Myös erilaiset yhteisöt käyttävät palstoja omassa työssään. Tällainen on esimerkiksi Sopimusvuori ry, joka työskentelee muun muassa psykososiaalista tukea tarvitsevien nuorten kanssa.

Kaupunkiviljelyllä on myös tutkimuksissa todettu olevan rooli esimerkiksi maahanmuuttajien integroitumisessa uuteen asuinpaikkaan.

– Tarvitsisimme lisää tutkimusta ja näyttöä sille, miten kaupunkiviljely lisää ihmisten hyvinvointia. Tätä näkökulmaa viedään eteenpäin muun muassa tällä hetkellä käynnissä olevassa Terveyttä Tampereen luonnosta -hankkeessa. Jos pystyisimme tarkemmin osoittamaan esimerkiksi kaupunkiviljelyn kytköksen ihmisten terveyteen, auttaisi se myös päätöksenteossa. Nyt olisi myös tuhannen taalan paikka miettiä uudelleen, mitä kunnan rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä tarkoittaa ja millaiseen rooliin tekemisessämme nostamme ympäristön ja ihmisten hyvinvointia tukevat toimet, Pulliainen sanoo.

Kaupunkiviljelyn mahdollisuuksien lisäämisen voi nähdä siis myös osana kaupungin pito- ja vetovoimaa. Hyvällä suunnittelulla ja tiedottamisella kaupunkiviljelyllä on mahdollisuuksia edistää myös luonnon monimuotoisuutta.

– Näen, että FUSILLI-hankkeella on kaupunkiviljellyn edistämisessä kaksoisrooli. Pyrimme innostamaan asukkaita luonnon monimuotoisuutta tukevaan viljelyyn, mutta samaan aikaan varmistamaan, että kasvatamme kaupunkina mahdollisuuksia sen toteuttamiseen.