Suunnittelualue on kaupungin keskustaa, 650 metrin päässä Keskustorista eteläkaakkoon. Alue sijaitsee Tampereen valtatien ja Voimakadun välissä. Kaavamuutos koskee yhtä korttelia, joissa on neljä tonttia. Kaksi niistä on kaupungin omistamia ja kaksi yksityisessä omistuksessa. Alueelle muodostuu uusi asuinkortteli, ja toimistokäytössä olevan korttelin käyttö pysyy ennallaan. Kaava-alueella sijaitsevat vanhat punatiilirakennukset, höyryvoima-asema ja muuntamotorni on suojeltu asemakaavassa ja niiden liittymiseen uuteen kokonaisuuteen on kiinnitetty suunnittelussa erityistä huomiota.
Asemakaavalla mahdollistetaan asuminen uusiin asuintaloihin Ratinan rakentamattomalla alueella. Voimassa olevan asemakaavan mukainen toimitilarakentaminen ei ole lähtenyt toteutumaan, sillä paikalla ei ole kysyntää uusille toimitiloille. Alue on ollut pitkään väliaikaisessa pysäköintikäytössä. Tarkoitus on myös purkaa 1990-luvulla rakennettu vajaakäytöllä oleva toimistorakennus ja korvata se uusilla asuinrakennuksilla.
Asuinkorttelin kehittämisen lähtökohtia ovat liittyminen Ratinan kokonaisrakenteeseen ja rantasiluettiin. Kerroskorkeudet noudattavat jo rakennettujen asuinkorttelien korkeuksia siten, että matalammat rakennukset ovat Pyhäjärven rannan puolella. Rakennusoikeutta osoitetaan yhteensä noin 25 700 kerrosalaneliömetriä. Rakennusoikeuden määrä ei lisäänny voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Alueen asukasluku nousee uuden asuinrakentamisen myötä arviolta noin 400 hengellä.
Tampereen valtatien varteen ja Voimakadun puolelle osoitetaan maantasoon liiketiloja. Uuden asuinkorttelin pysäköinti sijoittuu pihakannen alle, johon ajo on Tampereen valtatien alla olevasta kiertoliittymästä. Vanhat punatiiliset arvorakennukset huomioidaan osana kokonaisuutta. Muuntamotorni jää asuinkorttelin pihamaalle ja tulee toimimaan asukkaiden yhteistilana. Entinen höyryvoima-asema jää toimitilarakennusten korttelialueeksi, kuten nykyäänkin. Öljysäiliölle osoitetaan kaavassa oma tontti.
Asemakaavamuutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä viime vuoden keväällä. Mielipiteissä otettiin kantaa muun muassa rakennusten korkeuteen, liikenteeseen ja pysäköintiin. Palautteet on koottu palaute- ja vastineraporttiin, ja ne ovat vaikuttaneet mm. viitesuunnitelmaan, asemakaavaan sekä rakentamistapaohjeisiin.
