Laidunnuksen tavoitteena onkin luonnon monimuotoisuuden lisääminen - erityisesti hyönteislajiston monipuolistuminen ja runsastuminen. Alueella elelevät EU:n luontodirektiivillä suojellut täplälampikorento ja viitasammakko. Uhanalaiset hyönteiset hyötyvät avoimista alueista, kun perinteiset niittykasvit valtaavat alaa. Linnusto ja lepakot saavat syötävää, kun eläinten lanta lisää hyönteisten määrää.
Hevoshaka sijaitsee Iidesjärven etelärannalla Nekalantien varrella Motarinkujan ja Kuoppamäentien kohdalla. Hevoshaka on vanhaa niittyä, ja on nykyään määritelty arvoniityksi. Hevoshaassa kasvaa vielä jonkin verran perinteistä niitty- ja viljelymaiden kasvillisuutta kuten aitovirnaa, harakankelloa, heinätähtimöä ja isolaukkua. Hevoshaka ja alueella sijaitseva pieni lampi ovat arvokasta hyönteisaluetta, ja alueella tavataan uhanlaisia hyönteisiä kuten erittäin uhanalaista mäkihiilikoita.
Iidesjärvellä ja rannan pusikoissa ja ruovikoissa pesii monipuolinen linnusto. Linnustoon kuuluvat muun muassa naurulokki, silkkiuikku, telkkä, haapana, nokikana, liejukana, pajusirkku, satakieli ja ruokokerttunen.
Uudella laitumella laiduntaa kesän muutaman länsisuomenkarjan hiehon lauma. Hiehojen määrä voi vaihdella kesän mittaan ravintotilanteen mukaan. Hiehoja voi katsella aidan takaa, mutta niitä ei pidä ruokkia eikä häiritä. Laidun tarjoaa naudoille sopivasti ravintoa, ja niille tarjotaan lisäksi puhdasta vettä ja kivennäistä. Eläinten vointia seurataan päivittäin. Varothan sähkölankaa ja huolehdi, ettei koirasi häiritse eläimiä. Koiria ei saa päästää laitumelle edes laidunkauden ulkopuolella loisriskin takia.
Laidunnusta on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina, ja Hevoshakaan voidaan välillä ottaa lampaitakin.
Laidunnus on osa ympäristöministeriön rahoittamaa Kunta-Helmi-hanketta, jolla parannetaan Tampereella Iidesjärven ja Härmälän Vähäjärven linnuston oloja.
