Pyynikintorin ja Heinätorin alueet olivat mukana aiemmassa kaavavaiheessa, mutta ne jätettiin yhdyskuntalautakunnan 21.6.2023 tekemän päätöksen mukaisesti pois kaavan alueesta ja kaava lähetettiin uuteen valmisteluun. Päätöksen mukaan Pyynikintorin viihtyisyyttä kehitetään nykyisen tilanteen pohjalta.
Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Tampereen taidemuseon laajentaminen ja alueen kehittäminen. Amurin museokortteliin päivitetään suojelumerkinnät. Pyynikintorin suunnasta osoitetaan uusi pohjoiseteläsuuntainen virkistysreitti Särkänniemestä Pyynikinharjulle, alueen pyöräilyreitistöä parannetaan ja Pirkankatua kehitetään joukkoliikenteen laatukäytävänä.
Kaavaan liittyvä viitesuunnitelma sekä muut suunnittelu- ja selvitysaineistot päivitettiin niiltä osin kuin kaava-alueen rajauksen muutos vaikutti olennaisesti vaikutusten arviointiin. Kaavarajauksen pienenemisen vuoksi päivitettiin kaavan viitesuunnitelma, maisemasuunnitelma, liikenneselvitys, kunnallistekninen selvitys sekä kaavatalousselvitys. Muiden selvitysten osalta selvitykset huomioitiin kaavarajausta koskevalta osalta.
Alueen pinta-ala on nyt noin 1,7 hehtaaria. Muutos koskee Taidemuseonpuistoa, Tampereen taidemuseon ja Amurin työläismuseon kortteleita sekä osia Niemikujan, Saarikujan, Makasiinikadun, Puutarhakadun, Mariankadun, Pirkankadun ja Amurinkujan katualueista.
Kaavaehdotuksessa Tampereen taidemuseon kortteli ja Amurin työläismuseokortteli osoitetaan museorakennusten korttelialueiksi. Taidemuseon ja Pirkankadun välinen viheralue osoitetaan historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäväksi puistoalueeksi (Taidemuseonpuisto), joka tulee rakentaa ottaen huomioon alueen sijainti ja maisemallinen merkitys.
Alueen uusi kokonaisrakennusoikeus on 6470 kerrosneliömetriä, sisältäen myös olemassa olevan rakennuskannan, ja lisäksi maanalaisten tilojen rakennusoikeus on 2100 kerrosneliömetriä. Asemakaavan muutoksella rakennusoikeuden määrä laskee. Amurin Työläismuseokortteliin (kortteli nro 79) osoitettu rakennusoikeus perustuu olemassa olevan rakentamisen laajuuteen.
Kaavaan sisältyvät osat Pirkankadusta, Puutarhakadusta, Amurinkujasta ja Saarikujasta osoitetaan katualueiksi. Lisäksi alueelle osoitetaan jalankululle ja pyöräilylle varattuja katuja, joista osalla on huoltoajo sallittu (Niemikuja, osa Makasiinikadusta, Mariankuja ja Hilja Gestrinin kuja). Taidemuseon korttelin eteläosaan suunnitellun uudisrakennuksen edustalle osoitetaan torimainen alueen osa, jolla tasoerot ja portaat on sovitettava ympäristöön ja toteutettava korkealaatuisesti (Carl Ludvig Engelin aukio). Taidemuseon kortteliin ja Taidemuseonpuistoon sijoittuu lisäksi jalankululle, pyöräilylle ja huoltoajoon varattuja alueen osia (Kimmo Kaivannon kuja, Uuno Sinisalon polku).
Kaavaehdotuksessa on annettu lisäksi mm. rakennetun kulttuuriympäristön suojelua, uudisrakennusten ja yleisten alueiden toteuttamista, pyöräpysäköinnin järjestämistä, hulevesien hallintaa sekä toteutusvaiheen selvitys- ja kuulemistarpeita koskevia kaavamääräyksiä.
Asemakaavaratkaisu edellyttää autopaikkojen vähentämistä, ja yhteensä alueelta poistuu 20 autopaikkaa. Pyöräpysäköintipaikkojen määrä lisääntyy. Esteettömään pysäköintiin on varauduttu. Saattoliikenteen paikka siirtyy.
Päätöksellä arvioidaan olevan myönteisiä yritysvaikutuksia. Taidemuseon tavoitteena on olla merkittävä kansallinen ja kansainvälinen toimija ja yhteistyöverkoston rakentaja, millä nähdään olevan paikallisten ja seudullisten vaikutusten rinnalla myös kansainvälisiä Tampereen näkyvyyttä ja tunnettavuutta lisääviä vaikutuksia.
Tampereen Taidemuseon laajennuksesta ja Pyynikintorin kehittämisestä järjestettiin vuosina 2016-2017 yleinen suunnittelukilpailu, jonka voittanut ehdotus ”Siilo” toimi asemakaavan suunnittelun lähtökohtana. Kilpailun voittajatyötä on kehitetty edelleen asemakaavaprosessin aikana.
Kaavaehdotusta esittelevä video julkaistaan nähtävillä olon alkaessa 23.11.2023. Asemakaavaehdotus tulee nähtävillä olon ja palautteen käsittelyn jälkeen yhdyskuntalautakunnan kautta kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman.
Kaavan viitesuunnitelmassa, alustavassa maisemayleissuunnitelmassa ja liikennesuunnitelmassa sekä näihin liittyvässä havainneaineistossa on kuvattu kaavan laatimisen aikaan mahdollisena pidetty toteutusvaihtoehto. Yksityiskohtaisesti hankkeen toteutusta ohjaavia ja havainnollistavia suunnitelmia laaditaan asemakaavaa seuraavan jatkosuunnittelun aikana.
