Retkeilypalvelujen kehitystyössä huomioidaan luonnon saavutettavuus ja esteettömyys
Tampereen kaupungin Retkeilyn kehitysohjelma vuosille 2021–2025 on päivitetty. Retkeilypalveluja kehitetään, jotta luonnosta saatavat fyysiset ja psyykkiset hyvinvointivaikutukset lisääntyvät. Palveluissa halutaan kiinnittää entistä vahvemmin huomiota ihmisten yleiseen liikkumiseen sekä luonnon saavutettavuuteen ja esteettömyyteen.
Asunto- ja kiinteistölautakunta hyväksyi 14.12.2023 kokouksessaan Retkeilyn kehitysohjelman 2021–2025 päivityksen vuosille 2024–2025. Retkeilyn palveluverkostoa kehitetään yhdessä asukkaiden, sidosryhmien, kaupungin eri yksiköiden sekä muiden Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa.
Parin seuraavan vuoden aikana rakennetaan uusia retkeily- ja maastopyöräilyreittejä, tulentekopaikkoja ja laavuja palveluineen, sekä uudistetaan luontopolkuja. Palveluverkoston täydentyessä ylläpidon ja huollon merkitys kasvaa. Merkittävimpiä vuotuisen ylläpidon kohteita ovat reittien ja taukopaikkojen viikoittainen huolto, polttopuuhuolto sekä vuokrakämppien hoitaminen.
Tavoitteena hyvinvointia tuottavat reitit
Retkeilyn kehitysohjelman tavoitteena on, että ohjelmakauden lopussa Tampere ympäristöineen on valtakunnallisesti esimerkillinen retkeilyn ja luontoliikkumisen kohde niin asukkaille kuin matkailijoillekin. Reitit ulottuvat asukkaiden lähialueille, ja retkeilypalveluita, kuten hyvin opastettuja reittejä ja taukopaikkoja oheispalveluineen, on saatavilla kävelymatkan tai Nysse-siirtymän päässä kotiovelta. Reitit ovat turvallisia ja terveellisiä käyttää, ja ne tuottavat hyvinvointia ja elämyksiä kaikille tasapuolisesti.
– Vuonna 2026 retkeilypalveluissa on tarkoitus siirtyä voimakkaan kehittämisen vaiheesta palvelurakenteen ylläpidon ja parantamisen vaiheeseen, kertoo metsätalouspäällikkö Anne Tuominen.
Retkeilyn kehitysohjelma ohjaa kaupungin retkeilykohteiden ylläpitoa ja huoltoa, uusien kohteiden suunnittelua ja toteutusta, yleistä kehittämistä sekä viestintää ja vuorovaikutusta. Työ edellyttää laajaa vuorovaikutusverkostoa, jossa keskeiset toimijat ovat kaupungin kiinteistötoimi ja Ekokumppanit Oy, joka toimii palvelusopimuksen kautta.
Kustannukset muodostuvat ylläpidosta, suunnittelusta ja toteutuksesta sisältäen kaikki työkustannukset sekä uusien ja uudistettavien kohteiden materiaalihankinnat, kaluston, tiestön ja rakennusten ylläpidon ja huollon sekä polttopuut ja muut kuluvat materiaalit. Vuonna 2024 retkeilypalveluiden järjestämisen kustannus on 430 000 euroa. Kustannusarvioon ei sisälly esteettömien luontokohteiden rakentamisen kuluja, mutta kehittämisen ja suunnittelun kulut sisältyvät.
– Esteettömien kohteiden toteutus on merkittävästi kalliimpaa kuin perinteinen retkeilyrakentaminen. Kustannukset riippuvat siitä, mitkä kohteet päätöksenteossa etenevät toteutukseen tehdyn tarveselvityksen pohjalta. Esteettömät luontokohteet esitetäänkin toteutettavaksi erillisellä rahoituksella, kertoo Tuominen.
Karttapalvelu ja verkkosivusto kertovat retkikohteista
Päivitetyssä Retkeilyn kehitysohjelmassa on myös raportoitu ohjelmakauden kolmen ensimmäisen vuoden toteutuminen. Vuosien 2021–2023 aikana retkeilypalveluita on kehitetty mm. uudistamalla Hervantajärven retkeilyalue ja Kiimajoen melontareitti taukopaikkoineen. Melonnan ja muun vesiliikkumisen taukopaikkoja on lisätty laajasti Näsi- ja Pyhäjärven saarissa ja rannoilla, kuten Kauppi-Niihamassa. Nämä taukopaikat palvelevat myös maalla tapahtuvaa ja jään aikaista liikkumista.
Uusia tulentekopaikkoja palveluineen on rakennettu yhteensä 22 ja uusia laavuja 3. Myös viestintää on kehitetty monin tavoin. Merkittävimmät parannukset ovat Tampereen kaupunkiseudun ulkoilun ja retkeilyn karttapalvelu ja Outdoors Tampere -verkkosivusto sekä retkikohteiden yhdenmukaiset infotaulut. Kaikkiaan retkeilypalveluita on kehitetty suunnitellusti lukuun ottamatta Kintulammin ja Oriveden Pukalan välistä Teeren taival -reittiä, jonka toteutus on viivästynyt ulkoilureittisuunnitelman päätöksestä tehtyjen valitusten takia.
