Tampere Junior -kehitysohjelman tavoitteena on vähentää lasten ja nuorten eriarvoisuutta. Ohjelmassa tuotetun lapsiperhetiedon avulla on luotu kokonaiskuvaa tamperelaisista lapsiperheistä ja perheiden tilanteesta. Tieto on tärkeää palveluntuottajille, jotta erityisesti moniammatilliset palvelut voidaan kohdentaa oikein niitä tarvitseville.
Rekisteritietojen ja analytiikan avulla on alettu ymmärtää entistä paremmin lapsiperheiden moninaisuutta. Tänä vuonna kerättyä uusinta lapsiperhedataa vertaillaan aiempina vuosina kerättyihin lapsiperhetietoihin ja näin saadaan tietoa tapahtuneista muutoksista. Lapsiperhetietoa on käsitelty ainoastaan väestötasolla. Tiedoista ei tunnisteta yksittäisiä perheitä.
Tietoa on jaettu palveluntuottajille aktiivisesti, ja heitä on koottu säännöllisesti yhteisiin keskustelutilaisuuksiin. Tiedon pohjalta on näin luotu tilannekuvaa vallitsevista ilmiöistä, joiden pohjalta perheiden palvelutarpeita voidaan pohtia. Samalla on voitu ennakoida muutoksia, jotka heijastuvat perheiden palvelutarpeeseen myöhemmin.
Tampereen kaupunki käynnisti Tampere Junior -kehitysohjelman vuoden 2020 alussa. Tampere Juniorin ohjelmakausi päättyy vuoden 2023 lopussa.
Suunnitelmallinen työ lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentämiseksi ei kuitenkaan pääty Tampereella ohjelmakauden jälkeen. Kehitysohjelmassa kertynyttä tietoa ja osaamista otetaan jatkossa yhä laajemmin käyttöön eri palveluissa. Tavoite on, että kaupungin eri toimijoiden tuottamat lapsiperhepalvelut voivat jatkossa tarjota yhä parempaa tukea arjessa lapsiperheille erilaisissa tilanteissa.
Kehitysohjelmassa on korostettu jatkuvuutta ja yhdessä tekemistä. Yhteistyötä tehdään palvelujen sisällä ja eri palvelujen välillä. Monialainen yhteistyö edellyttää uudenlaista ajattelua ja uusia toimintatapoja sekä uskallusta kokeilla asioita ennakkoluulottomasti. Yhdessä tekeminen konkretisoituu muun muassa perhekeskus- ja Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyössä.
Tampere Junior on kehittänyt uudenlaista vaikuttavuutta esimerkiksi Nuoret SIB -hankkeessa, joka jatkuu vuoden 2030 loppuun. Hankkeessa tuetaan huostaanotettuna olleita nuoria. Tavoitteena on, että hankkeessa mukana olevista nuorista 80 prosenttia saa vähintään toisen asteen tutkinnon ja 80 prosenttia on 25-vuotiaana ansiotyössä tai opiskelee.
Lapsiperhetiedon avulla Tampereelta löydettiin myös huolehtivien nuorten ja alaikäisten itsenäisesti asuvien nuorten kohderyhmät, joiden hyvinvointia tuettiin hankkeissa tehdyllä kehittämistyöllä. Huolehtivat nuoret -hankkeessa toteutettiin kokeilu, jossa läheisestään ja tämän hyvinvoinnista huolta kantavat nuoret saivat tilata verkkosovelluksesta anonyymisti apua oman jaksamisensa tueksi. Tampereella elää arkeaan satoja 13–17-vuotiaita nuoria, jotka hoivaavat tai joutuvat kantamaan ikäänsä nähden liian suurta huolta läheisistään.
Itsenäisesti asuvat nuoret -hankkeessa koottiin kohderyhmän nuorten arjen haasteisiin tukea tarjoavista toimijoista kuvaus, joka helpottaa saatavilla olevan tuen ja palveluiden löytämistä. Lisäksi itsenäisesti asuville nuorille kehitettiin ryhmämuotoista tukea yhteistyössä toisen asteen oppilaitoksen kanssa.
Tampere Juniorin käynnistämät puistoruokailu ja Nuorisopassi jäävät pysyviksi toimintamalleiksi ja juurtuvat osaksi kaupungin palvelutoimintaa. Maksutonta puistoruokailua järjestetään kesäisin lapsille ja nuorille eri puolilla kaupunkia. Kesällä 2023 puistoruokailua järjestettiin kesä-heinäkuun ajan jo viidessä eri kohteessa Tampereella.
Nuorisopassi-sovelluksessa yläkouluikäisille nuorille tarjotaan ladattua saldoa, jonka nuori voi käyttää liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin. Nuorisopassissa on mukana lukuisia toimijoita, jotka järjestävät erilaisia liikunta- tai kulttuuripalveluja.
Video ja kuvitukset: Videotiiviste Oy
