Tampereen taloudellinen elinvoima sai vetovoimaisuustutkimuksessa erinomaisen arvion
Tampereen kaupunki vei ensimmäisen sijan Vetovoima & Pitovoima -tutkimuksessa jo neljättä kertaa peräkkäin. Lisäksi Tampere saavutti taloudellisen elinvoiman osa-alueesta ainoana tutkittavana kaupunkina erinomaisen arvion.
Tampereen kaupunki todettiin jälleen vuosittaisessa T-median Vetovoima & Pitovoima -tutkimuksessa Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi. Tutkimus toteutettiin nyt neljännen kerran. Tampere on ollut joka vuosi tutkimuksen tuloksissa ykköspaikalla. Potentiaaliset asukaat ovat antaneet arvosanoja eri aihealueilta asteikolla 1–5 ja niiden keskiarvoista Tampereen tulokseksi kertyi 3.80 pistettä.
Tampere oli ainoa kymmenen suurimman kaupungin joukosta, joka sai taloudellisen elinvoiman osa-alueesta erinomaisen arvion. Taloudellisen elinvoiman osa-alue tutkii sitä, onko kaupunki kasvava talousalue, jossa yritykset voivat hyvin.
Vuoden alussa tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli hahmottaa Suomen kymmenen asukasluvultaan suurimman kaupungin veto- ja pitovoimaa. Kaupunkien saama vetovoimapistemäärä koostuu kuuden eri osa-alueen keskiarvosta, jotka olivat taloudellinen elinvoima, yhteisö, ympäristö, sijainti, palvelut ja kustannusrakenne.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella kaupunkien vetovoiman parhaiten arvioituina osa-alueina korostuivat myönteisesti yhteisöön ja ympäristöön liitetyt mielikuvat. Myös turvallisuuteen sekä viihtyvyyteen liittyvät asiat olivat kyselyyn vastanneille erittäin tärkeitä.
Jaetulle toiselle sijalle tutkimuksessa ylsivät Jyväskylä ja Kuopio. Kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen vetovoima on kuitenkin laskenut lievästi potentiaalisten asukkaiden keskuudessa. Vain Espoo ja Turku olivat lisänneet vetovoimaansa. Tampereen vetovoima oli laskenut 0.04 pistettä.
Tutkimuksessa haastateltiin kahta eri ryhmää, jossa toinen koostui kaupungin asukkaista ja toinen potentiaalisista asukkaista. Kaupunkien asukkaiden tutkimukseen osallistui yhteensä 2 255 ja potentiaalisten asukkaiden tutkimukseen 1 709 vastaajaa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset, pois lukien Ahvenanmaa.