Yksinäisyyden vähentämiseen tähtäävä Osallistujien Suomi -toimenpideohjelma luovutettiin pääministerille – Tampereen kaupunki mukana toteutuksessa
Suomi on käynnistänyt kansallisen työn yksinäisyyttä vastaan maailman ensimmäisten maiden joukossa (WHO, 2024). Suomi erottuu edukseen kansainvälisesti, sillä se on ainoana maana käynnistänyt yhteistyön teeman parissa toimivien organisaatioiden omasta aloitteesta. Eduskuntaan perustetun työryhmän asiantuntijoiksi on kutsuttu edustajia sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Opetushallituksesta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Kuntaliitosta, Olympiakomiteasta, Itlasta, Kirkkohallituksesta, Right to Belong -tutkimuskonsortiosta sekä järjestöistä. Ryhmän puheenjohtajina toimivat eduskunnan varapuhemies Paula Risikko ja kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta.
– Yksinäisyydestä on tullut merkittävä uhka suomalaisten hyvinvoinnille, toimintakyvylle sekä kansalliselle yhtenäisyydelle ja kokonaisturvallisuudelle. Yksinäisyys aiheuttaa paljon kärsimystä ja kustannuksia, siksi on valtavan tärkeää, että kaikki osallistuvat yksinäisyyden ehkäisemiseen, kertoo varapuhemies Paula Risikko.
– Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden suorat ja epäsuorat kustannukset ovat yhteiskunnallisesti merkittävät. Iso-Britannia on arvioinut yksinäisyyden kustannuksiksi henkilöä kohden yli 10 000 puntaa vuodessa. Yhdysvalloissa vastaava luku on noin 6 000 dollaria. Suomen osalta laskelmat ovat vielä tekeillä, mutta ei ole syytä olettaa, että kustannukset olisivat merkittävästi erilaisia. Näin ollen on sekä inhimillisesti että talouden näkökulmasta järkevää puuttua ongelmaan, korostaa kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta.
Asiantuntijaryhmä on laatinut 21 toimenpidettä sisältävän ohjelman, johon jäsenorganisaatiot ovat sitoutuneet. Toimenpiteet on koottu siten, että ne kohdentuvat sekä yksilöille, perheille ja lähiverkostoille, julkiselle, yksityiselle ja kolmannelle sektorille että kansalaisyhteiskunnalle.
Työn tavoitteena on sitouttaa päättäjät ja tutkijat vahvistamaan poliittisten päätösten tutkimusperustaisuutta sekä ennakkoarvioimaan yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi tarkoitus on muun muassa selvittää ja puuttua digitalisaation mahdollisiin haittavaikutuksiin, koota yhteen hyviä toimintamalleja kolmannelta sektorilta, tunnistaa yksinäisyys perustason palveluissa sekä sujuvoittaa asiakasohjausta eri sektorien välillä.
Tampereen kaupunki on mukana toimenpideohjelman toteuttamisessa.
– Osallistujien Suomi vastaa tavoitteiltaan Hyvinvoinnin kehitysohjelman tavoitteita erityisesti lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämisen sekä yhteisöllisyyden lujittamisen osalta. Yhteistyö toimenpideohjelman toteutuksessa on ainutlaatuinen tilaisuus, johon tartumme Hyvinvoinnin kehitysohjelmassa innolla, toteaa ohjelmapäällikkö Mika Vuori.
Osallistujien Suomi on pitkän aikavälin ohjelmakokonaisuus, ja nyt julkistetaan sen ensimmäinen toimenpideohjelma. Työ jatkuu yli hallituskausien. Sen etenemistä arvioidaan vuosittain ja mukaan kutsutaan kaikki aiheesta kiinnostuneet organisaatiot.
Lisätietoa Osallistujien Suomesta ja Hyvinvoinnin kehitysohjelmasta
Osallistujien Suomi on kansallinen pitkän aikavälin ohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteenkuuluvuuden, nähdyksi tulemisen ja merkityksellisyyden kokemuksia sekä puuttua Suomen keskeiseen hyvinvointihaasteeseen, yksinäisyyteen. Ohjelmaa koordinoi eduskunnan työryhmän asettama asiantuntijajoukko, johon kuuluu eri alojen edustajia.
Tampereen kaupungin Hyvinvoinnin kehitysohjelman (2024–2027) tarkoituksena on kaventaa tamperelaisten hyvinvointieroja. Kehitysohjelman tavoitteita muodostaessa yhdeksi keskeiseksi hyvinvoinnin haasteeksi nousi yksinäisyys. Kehitysohjelman toiminnalla pyritään muun muassa hiljaisten ryhmien yhteisöllisyyden lujittamiseen.