Sekä Vähäjärven että Petäjässuon luonnonsuojelualueet ovat mukana Tampereen luonnonsuojeluohjelmassa, ja ne ovat myös Tampereen LUMO-ohjelman toimenpiteinä. Ympäristö- ja rakennusjaosto käsittelee luonnonsuojelualueita kokouksessaan 18.12.2024. Jaoston päätöksestä ne etenevät asunto- ja kiinteistölautakuntaan, joka tekee vielä päätökset luonnonsuojelulain mukaisen rauhoituksen hakemisesta Pirkanmaan ELY-keskukselta.
Härmälän Vähäjärven alueelle on perusteilla 8 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue, johon kuuluu 1,5 hehtaarin Vähäjärvi. Vähäjärveä kiertää kävelytie luonnonsuojelualueen rajauksen ulkopuolelle. Itäpäähän on rakennettu katselulaituri, jonne johtaa sorapolku kävelytieltä.
Vähäjärveä ympäröi saraluhtavyöhyke ja lehtipuuvaltainen, kostea rantametsä. Järvessä on runsaasti vesikasvillisuutta, ja rannoilla kasvaa Pirkanmaalla vähälukuisia kasvilajeja kuten korpiorvokkia, nevaimarretta ja keltaängelmää.
Vähäjärvessä ja sen rannoilla asustaa runsaasti viitasammakoita. Se on direktiivilaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa heikentää eikä hävittää luonnonsuojelulain nojalla. Lammella on ollut aikaisemmin runsas vesilinnusto, muun muassa naurulokkiyhdyskunta, mutta nyt pesimälajisto koostuu lähinnä sinisorsa-, tavi- ja telkkäpareista. Lammella on pesinyt ajoittain harvinaisuuksiakin kuten uhanalainen punasotka. Rantaruovikossa pesii pajusirkkuja ja metsissä laulaa satakieliä, kultarintoja ja mustapääkerttuja.
Vähäjärven luonnonsuojelualueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma. Tavoitteena on vahvistaa vesilintukantaa ja -lajistoa linnuston olosuhteita parantamalla. Alueelta raivataan rantapajukkoa, poistetaan vieraslajeja, pyydetään pienpetoja ja ylläpidetään pesimälauttoja naurulokeille.
Atalan Rissoon ollaan perustamassa Petäjässuon noin 9 hehtaarin luonnonsuojelualue. Se sijaitsee 10 kilometrin päästä Tampereen keskustasta, lähellä Kangasalan rajaa. Petäjässuolla suojellaan suoluontoa ja suon reunametsiä. Alueen pohjoisosassa kulkee pitkospuureitti.
Petäjässuo on ojittamaton suokokonaisuus, jolla on eri tyyppistä suoluontoa. Hyönteislajiston kannalta tärkein osa on suon pohjois- ja koillisosan mäntyvaltainen varpuräme. Eteläosa on avointa saranevaa, jonka reunoilla rämeitä ja korpia.
Nallissa suojellaan vanhoja lehtipuuvaltaisia metsiä ja pienvesiä eliöstöineen. Pirkanmaan ELY-keskus teki Nallin luonnonsuojelualueesta luonnonsuojelulain mukaisen rauhoittamispäätöksen 20.11.2024. Suojelualueelle on tehty hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka tavoitteena on säilyttää metsien luonnontila ja eliöstölle suotuisat olot.
Nallin luonnonsuojelualue sijaitsee Teiskon Ukaanjärven lahden, Ukaanpohjan länsirannalla, noin 20 km Tampereen keskustasta koilliseen. Alue on noin 17 hehtaarin laajuinen. Alueella ei ole polkuja, eikä sinne ole tulossa virkistyskäyttöön ohjaavia rakenteita.
Nallin metsät ovat vanhoja tai vanhahkoja metsiä, vaikka niitä onkin osittain harvennettu. Nallissa on runsaasti monipuolista puustoa ja lahopuuta. Alueella on vaihtelevia luontotyyppejä: tuoreita kangasmetsiä, lehtoja ja tihkupintaisia korpia sekä puronotko saniaslehtoineen.
Nallin alueella kasvaa arvokkaita kasvilajeja, esimerkiksi rauhoitettua, alueellisesti uhanalaista soikkokaksikkoa ja jäkälistä silmällä pidettävää raidankeuhkojäkälää. Lahopuut tarjoavat hyvät kasvuolosuhteet erilaisille kääville, kuten harvinaiselle ketunkäävälle. Lintulajistoon kuuluvat muun muassa uhanalaiset, vaarantuneiksi luokitellut pyy ja töyhtötiainen sekä vanhoissa metsissä viihtyvä pohjantikka. Nallissa on havaittu myös liito-oravia.
