Keskuspuhdistamon valmistuminen lähestyy
Kaikkiin urakoihin kuuluu rakentamisen lisäksi mittava testaus- ja käyttöönotto-osuus, joka on nyt käynnistynyt.
Syyskuun puolivälissä otetaan ensimmäiset jätevedet käsittelyyn Sulkavuoreen. Keskuspuhdistamon käyttöönotto tapahtuu vaiheittain loppuvuoden aikana, mutta vuoden loppuun mennessä kaikki nykyisin Viinikanlahden tai Raholan jätevedenpuhdistamoille ohjatut jätevedet on käännetty Sulkavuoreen. Lempäälän puhdistamo suljetaan kesällä 2026, jonka jälkeen myös Lempäälän ja Vesilahden jätevedet tulevat kokonaisuudessaan uudelle keskuspuhdistamolle.
– Käyttöönotto on monimutkainen ja kriittinen hankkeen vaihe, kertoo hankejohtaja Timo Heinonen Keskuspuhdistamolta.
– Kun jätevedet on käännetty, peruutusvaihdetta ei ole. Ratkaistavia ongelmia tulee, mutta henkilöstö on onneksi kokenutta ja jätevesien käsittelyprosessi itsessään toimintavarma.
Jätevettä käsitellään biologisesti ja siihen tarvitaan erityisiä mikrobikantoja. Niitä saadaan nykyisiltä jätevedenpuhdistamoilta. Mikrobit siirretään jätevesilietteessä Viinikanlahden nykyiseltä jätevedenpuhdistamolta Sulkavuoreen. Myös biokaasulaitokselle otetaan elävää mädättämölietettä samasta syystä Raholan puhdistamolta.
Ensimmäiset rakennustyöt Sulkavuoressa alkoivat vuonna 2018. Alkuun tehtiin valmistelevia töitä, sitten louhintaa tehtiin kahdessa eri urakassa yhteensä lähes kolmen ja puolen vuoden ajan. Vuoden 2022 keväällä aloitettiin rakennustekniset työt ja tekniikkaurakat. Sulkavuoren töiden rinnalla on toteutettu siirtoviemäriä 12,5 kilometrin matkalle sekä kaksi jätevedenpumppaamoa. Pumppaamoista toinen, Viinikanlahden jätevedenpumppaamo on yksi Suomen suurimmista.
Uudelle keskuspuhdistamolle johdetaan jätevedet Kangasalta, Lempäälästä, Pirkkalasta, Tampereelta, Vesilahdelta ja Ylöjärveltä. Jätevedenpuhdistamo tuottaa 100 % omasta lämmön ja 50 % sähkön tarpeestaan lietteen mädättämisestä saatavalla biokaasulla. Keskuspuhdistamon tavoitteena on päästä lupaehtoja parempaan puhdistustulokseen typen ja fosforin osalta. Vaikka Tampereen seudun väkiluku ja samalla jätevesien määrä kasvaa, Tampereen Pyhäjärven ja sen alapuolisten vesistöjen kuormitus vähenee.
