Inhimillistä digiä

Digitaalisia ratkaisuja, inhimillisiä tarinoita – Näkökulmia meiltä, jotka rakennamme tulevaisuutta.

Kirjoittaja: Tampereen kaupungin digitaalisen muutoksen asiantuntijat

Henkilö katsoo eteenpäin valoon aurinkolasit päässä.

Digitaalinen muutos on enemmän kuin pelkkää teknologiaa

Miten noin 8800 hengen kaupunkiorganisaatiota ohjataan kohti tekoälyn aikakautta? Entäpä millaisten rakenteiden avulla uudistamisprojektit todennäköisemmin onnistuvat? Muutosjohtaja Aleksi Kopponen kuvaa blogitekstissään, millaisin keinoin digitaalista muutosta edistetään Tampereella.
Aleksi Kopponen toimii Tampereen kaupungin muutosjohtajana, missä hänen tehtävänään on vahvistaa kaupungin johdon ja henkilöstön valmiuksia kohti entistä kestävämpää älykaupunkikehitystä.

Monelle digitaalinen muutos voi tarkoittaa vain tietokoneiden ja tekoälyn lisääntynyttä käyttöä. Tampereen kaupungissa digitaalisessa muutoksessa on kyse kuitenkin paljon laajemmasta ja syvemmästä kokonaisuudesta. Aito muutos edellyttää toimintakulttuurin uudistamista niin, että ihmisten – kaupunkilaisten ja työntekijöiden – hyvinvointi on keskiössä. Siksi Tampere on alkanut rakentaa uutta toimintamallia, jossa oppiminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä askeleita kohti tekoälyn aikakautta. 

Miksi digitaalinen muutos usein epäonnistuu?

Monissa organisaatioissa digitaalinen muutos on epäonnistunut, koska fokus on ollut liikaa teknologiassa ja liian vähän ihmisissä ja toiminnan kehittämisessä.  

Tampereella digitaalista muutosta on aiemmin edistetty monilla kehitysprojekteilla. Kehityshankkeiden toteuttaminen ja priorisointi ovat kuitenkin olleet liian riippuvaisia yksittäisten asiantuntijoiden osaamisesta ja näkemyksistä. Tämä tilanne on johtanut siihen, että resursseja ja asiantuntemusta ei aina ole voitu hyödyntää tehokkaasti, ja monet tärkeät kehitysideat ovat jääneet vain ajatuksiksi, koska niille ei ole voitu kohdistaa riittävää tukea omalta organisaatiolta.  

Koko Tampereen kaupungin digitaalisen muutoksen vahvistaminen onkin aloitettu etsimällä pysyvää ja systemaattista rakennetta, joka tukee kaupungin jatkuvaa uudistumista.  

Fokus ihmisiin: oppimispiirit ja kasvupolut

Osana uudistusta Tampereen kaupunki on käynnistänyt Uudistuva Tampere -projektin, jossa henkilöstön kykyä ja taitoja kehitetään kestävän älykaupungin tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin työntekijät ovat keskeisessä roolissa tässä työssä. Heidän osaamistaan vahvistetaan vertaisoppimiseen perustuvissa oppimispiireissä sekä kasvupoluissa, jotka kannustavat syvälliseen ja kohdennettuun oman osaamisen kehittämiseen. Oppimispiireissä työntekijät voivat oppia toisiltaan ja jakaa kokemuksia. Kasvupolut puolestaan tarkoittavat kaupungin työntekijöille suunniteltuja mahdollisuuksia vahvistaa syväosaamistaan digitaalisen muutoksen ja kestävän älykaupunkikehityksen teemoissa ilman pitkiä koulutuksia. Tavoitteena on madaltaa kynnystä tarttua uusiin haasteisiin ja kehittää henkilöstön valmiuksia uudistua.

Muutostoimisto – tukea ja asiantuntemusta kehittämiseen

Tampereen digitaalista muutosta vie eteenpäin myös muutostoimisto, joka tukee kehitysideoiden ja projektien valmistelua ja auttaa kaupungin työntekijöitä kehitystoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Muutostoimiston asiantuntijat tarjoavat sparrausta ja apua digitaalista muutosta edistävien kehittämistoimien muotoiluun niin, että niiden toimeenpantavuus paranee ja hyödyt kasvavat.

Muutostoimistoon kuuluu myös yhdeksän asiantuntijaryhmää, jotka keskittyvät eri teemoihin, kuten taloudelliseen vaikuttavuuteen, ekologiseen kestävyyteen, hallintoon, kumppanuuksiin, rahoitukseen ja ihmiskeskeisyyteen. Poikkihallinnolliset asiantuntijaryhmät kokoavat keskeistä osaamista digitaalista muutosta varten, kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisesti. Näiden ryhmien tavoitteena on varmistaa, että jokainen kehitystoimi tarkastellaan useista eri näkökulmista jo valmisteluvaiheessa. Hyvin suunniteltu – laadukkaammin toteutettu.

Tampereen digitaalinen muutos ei siis ole vain yksittäisten teknologioiden käyttöönottoa, vaan kyse on siitä, miten osaamista ja tietoa hyödynnetään laajasti koko organisaatiossa. Näin luodaan pohja toimintamallille, joka tukee kaupungin jatkuvaa ja kestävää uudistumista ja parantaa mahdollisuuksia saada aikaan pysyviä parannuksia kaupunkilaisten hyvinvoinnissa ja elinvoimaisuudessa.
 

Teksti: Aleksi Kopponen
Kuvat: Laura Happo
Jaa sosiaalisessa mediassa

Jätä kommentti