Elämänmittaisia kasvutarinoita, joissa jokainen on tekijä
Opistotarinat avaa Tampereen seudun työväenopiston arkea, ammattiryhmien työtä ja ainealueita. Minkälaista työ ja opiskelu vapaan sivistystyön parissa on? Miten ajankohtaiset ilmiöt näkyvät opistossa?
Pertti Timonen luotti henkilökuntaansa ja toi vapauden ilmapiirin opistoon
Työväenopiston rehtorina 1986–2006 toiminut YTT Pertti Timonen (1943–2022) aloitti opistossa uuden aikakauden, palkkasi lisää henkilökuntaa, laajensi opiston toimintaa ja luotti valtaa ja vastuita työntekijöilleen. Opistossa työskennelleet muistavat Timosen liberaalina, ennakkoluulottomana ja rohkeana rehtorina, joka reiluuden lisäksi tunnettiin tarkkuudestaan.
Rehtori Pertti Timonen oli kellontarkka niin työajassaan kuin tilastoissa ja taloudessa, mutta luotti valtaa ja vastuuta henkilökunnalleen.
Pertti Timonen aloitti työväenopiston rehtorina elokuussa 1986. Paikka oli tullut täytettäväksi pitkään jatkuneiden kahnausten jälkeen. Edellinen rehtori oli erotettu erinäisten kiistojen vuoksi, ja sitä koskeva valitusprosessi oli päättynyt korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vakituista henkilökuntaa oli vähän, ja tunnelma tuntui kireältä ja pelokkaalta. Talossa olleet työntekijät olivat tottuneet siihen, ettei mitään saanut tehdä, ja opinto-ohjelman suunnittelusta oli vastannut yksinomaan rehtori.
Timonen päätti toimia toisin. Suunnittelua alkoivat tehdä päätoimiset opettajat, alansa asiantuntijat, ja kaikkea sai kokeilla, kunhan kantoi siitä vastuun. Uudet vakanssit helpottivat toiminnan kasvun tuomaa painetta. Vuonna 1987 opistossa aloitti päätoimisesti opettajat näyttämötaiteissa ja yhteiskunnallisissa aineissa, 1988 teknisessä työssä ja 1989 tekstiilityössä. Toimistoonkin Timonen palkkasi lisää henkilökuntaa.
Vuonna 1989 työväenopisto perusti yhdessä Pirkkalaiskirjailijoiden, Tampereen kaupungin kulttuuritoimen, kaupunginkirjaston, Tampereen yliopiston taideaineiden laitoksen ja Pirkanmaan äidinkielen opettajien kanssa kolmivuotisen kirjoittajakoulu Viita-akatemian, josta tuli Timoselle erityisen tärkeä. Hänen aloitteestaan opistoon vuonna 1997 liitetyn kuvataidekoulun nimeksi tuli vuonna 2003 Sara Hildén -akatemia, ja sen lisäksi Timonen visioi teatteritaiteeseen Veikko Sinisalo -akatemiaa.
Timonen oli taustaltaan politiikan tutkija ja valtio-opin dosentti, jonka intohimo politiikan tutkimuksen lisäksi oli nimenomaan vapaa sivistystyö. Timonen vaikuttikin myös Kansalaisopistojen liiton hallituksessa kehittääkseen vapaata sivistystyötä valtakunnallisesti. ”Kaikki, missä ihminen tutkii itseään ja ihmisyyttään, on hyväksi", Timosen tiedetään todenneen.
Arkityössä Timonen oli kellontarkka niin työajassaan kuin tilastoissa ja taloudessa. Vaikka hän jakoi vastuita henkilökunnalleen, kantoi hän sitä myös itse. Rehtorina Timonen vastasi yhdessä työntekijöidensä kanssa työväenopiston näyttävistä 100-vuotisjuhlista, joissa vieraili presidentti Martti Ahtisaari vuonna 1999. Syksyllä 2006 Pertti Timonen siirtyi työskentelemään Tampereen vs. apulaiskaupunginjohtajana vielä ennen eläköitymistään.
Helsingin Sanomissa (HS 25.1.2023) julkaistussa muistokirjoituksessa kollegat ja ystävät Matti Saari, Unto Vesa ja Raimo Väyrynen kirjoittavat työtovereiden, opiskelijoiden, ystävien ja lukijoiden arvostaneen Timosen lämminhenkistä huumoria, joka heijastui myös hänen arvioihinsa politiikan kommentaattorina.
Jätä kommentti