Maapinta-alan käyttö

Tampereen kaupunki sovittaa strategiansa (Tekemisen kaupunki – Tampereen strategia 2030) mukaisesti yhteen kasvavan ja kestävän kaupungin haasteet keskittyen kasvun laatuun. Kaupungin maapinta-alan jakautuminen käyttötarkoituksittain on yksi keskeinen lähtökohta, johon tapahtunutta kaupunkikehitystä kannattaa peilata. Maapinta-alan käyttö -tilannekuva havainnollistaa, miten asemakaavoitettu maapinta-ala jakautuu Tampereella.

Mistä maapinta-alan käytössä on kyse?

Tasapainoinen maankäytön jakauma edistää kestävän ja toimivan sekä viihtyisän kaupungin syntymistä. Kaupunginosien erilaisuuden takia ei kuitenkaan ole olemassa yhtä oikeaa maankäyttöjakaumaa. Siitä huolimatta tietyt maankäytön ominaispiirteet toistuvat, kun puhutaan tehokkaasta ja kestävästä kaupunkirakenteesta:

• Kaupunkimaisessa ympäristössä yhtenäisten ja eheiden korttelien osuus korttelialasta on verrattain suuri, mikä vihjaa kompaktista maankäytöstä. Vastaavasti autokaupunkiympäristössä hallimainen rakennuskanta sekä laajalle leviävä pintapysäköinti voivat laskea rakenteen kokonaistehokkuutta.
• Urbaanissa korttelirakenteessa tasapainoinen maankäyttö lähestyy 50/50-jakaumaa, jossa puolet asemakaava-alasta on korttelimaata sekä loput yleisiä alueita, kuten katuja, aukioita ja puistoja. Katualueiden merkittävä osuus ei heikennä ympäristön koettua laatua, sillä kadut palvelevat liikennekäytön ohella julkisena tilana. Vastaavasti autokaupunkiympäristössä sama määrä luonteeltaan valtatiemäistä liikennealuetta voi aiheuttaa huomattavaa epäviihtyisyyttä.
• Kaupunkirakenteen tyypistä riippumatta asemakaavoitettujen viher- ja virkistysalueiden riittävyys on laatutekijä, joka pehmentää rakennetun ympäristön ja liikenneinfrastruktuurin kovia pintoja. Asukastiheyden kasvaessa viher- ja virkistysalueita sekä muuta julkista kaupunkitilaa on jakamassa suurempi joukko käyttäjiä. Tämä korostaa miljöön laadun ja kulutuskestävyyden merkitystä.

Miksi maapinta-alan käytöllä on merkitystä?

Tehokas ja tasapainoinen maankäyttö mahdollistaa parhaimmillaan lukuisia toisiaan vahvistavia hyötyjä:

• Menestyvä kaupunkitalous – kiinteistökehitys on dynaamista ja kaavatalous tasapainossa
• Laadukas ja kustannustehokas palvelutarjonta – lähipalvelut ja joukkoliikenne toimivat
• Luonnonympäristön huomioiva kasvu – asukkaille merkityksellisiä viheralueita säästyy ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta voidaan kehittää.

Miten maapinta-alan käyttöä seurataan?

Maapinta-alan käyttöä voidaan seurata tarkastelemalla joko kaavatilannetta tai todellista maanpeitettä. Tässä tilannekuvassa lähtökohtana on yleistetty asemakaavatilanne, jossa esitetään yhtenäisinä alueina esimerkiksi:

• asumisen alueet
• virkistysalueet
• liike-, toimisto- ja teollisuusrakennusten alueet
• liikennealueet
• torialueet.

Maapinta-alan käyttö -tilannekuvassa erotetaan toisistaan rakentamiskäyttöön varatut korttelialueet, katu-, tori- ja liikennealueet, viher- ja virkistysalueet sekä erikseen asemakaavaton alue. Tunnusluvut ilmoitetaan yksinkertaisesti prosentteina pinta-alasta.

Kuinka maapinta-alaa käytetään Tampereella?

Selkeästi kaupunkimaista maankäytön jakaumaa edustavat Tampereen kantakaupungissa ydinkeskusta, Kaleva sekä Härmälänrannan kaltaiset uudet ja tiiviit kerrostaloalueet. Toisaalta monissa pientalo- ja työpaikkavaltaisissa kaupunginosissa maankäytön kokonaistehokkuus jää yhä suhteellisen matalaksi.

Lisäksi maankäytön muutos ei ole vielä täysin toteutunut kaikkien keskusten ja joukkoliikennekäytävien ympäristössä. Tämä tarkoittaa sitä, että keskeisiltä kaupunkirakenteen vyöhykkeiltä löytyy edelleen alueita, missä maankäyttöä voidaan selkeästi tehostaa. Tehostamisen työkaluja ovat kaupunkimainen korttelirakenne sekä kerrosluvun hallittu lisääminen, joilla vastataan myös urbaanin asumisen kasvaneeseen kysyntään.

Liikennealueiden laajuus taas korostuu isojen ajoneuvoliikenteen väylien halkomilla esikaupunkialueilla. Etenkin sisääntuloväylät tuottavat syvälle kaupunkirakenteen sisään tehotonta ja epätaloudellista maankäyttöä. Sisääntuloväyliä tulisikin kehittää katumaisiksi ympäristöiksi, joissa yhdistyvät tiivis kadunvarren rakentaminen sekä kestävää liikkumista edistävä katutilan jako. Tiivistymisen myötä myös yhdyskuntarakenteen taloudellisuus voi kohentua pidemmällä aikavälillä merkittävästi.

Kaavoitettujen viher- ja virkistysalueiden määrää, osuutta ja sijoittumista seurataan omalla Viher- ja virkistysalueiden seuranta -alasivullaan.

Toimintasuositukset maankäytön kehittämiseen

Tampereen vetovoiman ansiosta maankäyttö tiivistyy varsinkin raitiotien varrella, joka on hyvin saavutettavissa. Tarvitaan kuitenkin aktiivisia toimia, jotta saavutetaan kokonaisvaltaisesti tehokas ja tasapainoinen maankäytön jakauma. Tilannekuvan tulkinnasta nousevat ennen kaikkea alla olevat toimintasuositukset.

Vastataan urbaaniin kysyntään

Vastataan urbaanien arkiympäristöjen nousevaan suosioon kehittämällä maankäytöltään leimallisesti kaupunkimaisia alue- ja paikalliskeskuksia. Olennaisia ympäristön laatutekijöitä ovat riittävän tiivis ja toiminnoiltaan sekoittunut korttelirakenne, kävelyä ja kaupunkielämää palveleva julkisten katu- ja kaupunkitilojen verkosto sekä tiiveyttä tasapainottavat korkeatasoisesti rakennetut viheralueet.

Tehostetaan keskeisiä käytäviä

Tehostetaan intensiivisillä joukkoliikennevyöhykkeillä sekä korttelialueiden maankäyttöä että katualueiden tilankäyttöä. Luodaan bussipohjaisille joukkoliikennekaduille inspiroiva kehityskonsepti edistämään maankäytön tehostumista raitiotien vaikutusalueen ulkopuolisella bussivyöhykkeellä.

Seurataan tarkemmalla silmällä

Seurataan tarkemmin maankäytön ja kaupunkitilan käytön jakaumissa tapahtuvia muutoksia. Tarkempaa tarkastelua on tehty esimerkiksi keskustan alueella, jossa on selvitetty kansialueiden sijainteja ja millaisia kansipihat siellä ovat. Keskustasta on kartoitettu kansialueita noin 27 hehtaaria, ja näistä 42 prosenttia on luokiteltu viherkansiksi. Lisäksi erityiseksi seurantakohteeksi on tunnistettu rajallisen katutilan jakautuminen kulkumuotojen kesken.