Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on keskeistä korvata fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla energiamuodoilla sekä panostaa energiatehokkuuteen ja energiansäästöön. Katse tulisi kuitenkin jo kääntää myös kulutuksesta aiheutuviin muualla syntyviin päästöihin.
Kuntien ja kaupunkien päästökehitystä tarkasteltaessa, ovat päästöt olleet viime vuosina laskusuunnassa. Vastaavaa kehitystä ei valitettavasti kulutuksen päästöjen osalta ole ollut havaittavissa.
Tampere on selvittänyt kaupunkilaisten kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjäljen nyt toista kertaa. Laskenta toteutettiin osana Kulma-hanketta, jossa kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskettiin vuodelta 2022. Tampereen lisäksi hankkeeseen osallistui 19 muuta kuntaa.
Kulutuksen hiilijalanjälki koostuu energiankulutuksesta, rakentamisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta.
– Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu Kulma-mallilla kerran aikaisemmin. Nyt toisella laskentakierroksella saimme kehitettyä laskentaa ja se tarjoaa aikaisempaa kattavammin tietoa rakentamisesta teiden, katujen ja siltojen osalta sekä liikkumisesta kotimaan lentoliikenteen sekä huviveneiden osalta. Mielenkiintoisena yksityiskohtana myös mökkeilyn vaikutuksia kulutuksen päästöihin on tarkasteltu, projektipäällikkö Emma Liljeström Sitowisestä kertoo.
Tampereen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2022 yhteensä 7,53 t CO2-ekv asukasta kohden. Vuonna 2020 kulutuksen päästöt olivat nyt tarkentuneen laskennan mukaan 7,37 t CO2-ekv. Merkittävimpiä kulutuksen päästölähteitä Tampereella ovat ruoka (27 %), energiankulutus (26 %) sekä tavarat ja palvelut (23 %). Laskennassa kasvihuonekaasuista ovat mukana hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli.
– On hienoa, että yhteistyössä tuotetaan tietoa myös kulutuksen päästöistä. Kun tietoa alkaa kertyä, on mahdollista myös selvittää, miten kulutuksen päästöihin voidaan tehokkaimmin vaikuttaa, energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppänen Tampereen kaupungilta sanoo.
Kulutusperäinen päästölaskenta täydentää perinteistä alueellisiin päästöihin perustuvaa päästölaskentaa, jonka avulla myös Tampereen kaupunki seuraa ilmastopäästöjä. Laskennan tulokset tekevät näkyväksi ne kulutuksen päästöt, jotka jäävät perinteisen päästölaskennan ulkopuolelle. Kulutuksen päästöt ovat noin kaksinkertaiset verrattuna aluepohjaisiin ilmastopäästöihin.
Suomen ympäristökeskuksen esittämän arvion mukaan olisi mahdollista saavuttaa jopa 40–70 prosentin päästövähenemä muuttamalla palveluiden ja tuotteiden kuluttamista vähähiilisemmäksi. Kuntien vaikutusmahdollisuudet kulutuksen ilmastopäästöjen vähentämiseen ovat merkittävät. Kunnilla on mahdollisuus tukea asukkaitaan ilmaston kannalta kestävissä valinnoissa panostamalla julkiseen liikenteeseen, ruokailuun ja tarjoamalla vähäpäästöistä kaukolämpöä. Lisäksi viestintä ja tiedotus ovat keinoja, joilla kunnat voivat vaikuttaa.
Päästövähennykset kuluttamisessa edellyttävät sosiokulttuurisia muutoksia ihmisten käyttäytymisessä. Kuntalaiset ovatkin erittäin tärkeä kumppani kuntien tavoitellessa hiilineutraaliutta. Tähän haasteeseen Tampereen kaupunki on tarttunut Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelmalla, jonka tavoitteena on löytää keinoja kuluttamisen ja liikkumisen päästöjen vähentämiseksi yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa. Asukastyö keskittyy kolmelle alueelle: Vuorekseen, Tesomalle ja sen lähialueille sekä Leinolaan ja Vehmaisiin.
– Kaikki keinot eivät sovi kaikille, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Tärkeää on tunnistaa, että päästöjä vähentävillä muutoksilla saavutetaan myös muita hyötyjä, kuten säästetään rahaa, saadaan terveellisempiä vaihtoehtoja lautaselle tai terveyshyötyjä liikkumisesta lihasvoimin, sanoo kehitysohjelman ohjelmapäällikkö Tiina Leinonen.
Kulma-hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Laskentamenetelmän kehitystä on tukenut hankkeen asiantuntijaverkosto, johon kuuluu myös Tampereen kaupungin edustaja. Ruuankulutuksesta aiheutuvien päästöjen laskennan mahdollisti yhteistyö S-ryhmän kanssa.
Luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa kulutuksen aiheuttamista päästöistä on toistaiseksi ollut rajallisesti saatavilla. Tulevaisuudessa on tarvetta on yhä tarkemmalle tiedolle kulutuksen päästöistä.
