Valtion vastuulla olleet TE-toimistot lakkautetaan ja työvoimapalveluista tulee osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä ja sitä kautta kuntien peruspalveluja 1. tammikuuta 2025 alkaen.
Uudistus tuo työvoimapalvelut lähemmäksi kaupunkilaisia. Työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut ja elinkeinopalvelut tulevat saman järjestäjän vastuulle, jolloin ne tukevat tehokkaammin työllistymisen tavoitetta.
Palveluiden järjestämisestä vastaavat tammikuusta lähtien kunnat tai kuntien muodostamat yhteistoiminta-alueet. Suomeen muodostuu kaikkiaan 45 työllisyysaluetta.
Suomen kuusi suurinta kaupunkia, Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku, Tampere ja Oulu, saavat uudistuksen myötä yli 200 000 työnhakija-asiakasta. Tammikuun alun muutoksia ja uusia palveluita valmistellaan kunnissa huolellisesti.
– Meillä on erinomaiset lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työnantajien tarpeisiin sopivia palveluja, ottaa huomioon yritysten osaajatarpeet ja ohjata työttömiä ammatilliseen koulutukseen. Pyrimme työllisyyspalvelujen hallittuun siirtymään ja siihen, että kaikki keskeiset toiminnot ja palvelut ovat toimintavalmiina vuoden 2025 alussa, painottaa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.
– Kunnilla on kyky ja vahva tahto hoitaa työllisyyspalvelujen siirtymävaihe mahdollisimman sujuvasti. Muutokseen liittyy kuitenkin myös kaikkia kuntia koskevia haasteita, joista osa on kunnista riippumattomia. Hyvällä ennakoinnilla ja riskeihin varautumalla pyrimme takaamaan palveluiden sujuvuuden kaikissa tilanteissa myös siirtymävaiheessa.
Erityistä ennakkovarautumisen tarvetta aiheuttaa valtion KEHA-keskuksen tarjoama TE-palveluiden asiakastietojärjestelmä. Järjestelmässä on ollut syksyn aikana useamman vuorokauden käyttökatko ja toiminnallisia ongelmia, ja niihin varaudutaan myös vuodenvaihteessa.
Haasteisiin varaudutaan myös muussa asiakaspalvelussa, kun kunnille siirtyy tuhansia uusia asiakkaita. Vuodenvaihde on muutenkin kiireistä aikaa, kun työvoimapalveluihin tulee paljon uusia asiakkaita. Myös monien käynnissä olevien muutosneuvotteluiden odotetaan kasvattavan asiakasmääriä.
Lisäksi KEHA-keskuksesta kunnille siirtyy joidenkin maksujen osalta useiden kuukausien jono, josta voi syntyä viivettä asiakaspalvelussa ja asioiden käsittelyajoissa.
Samanaikaisesti valtiolta siirtyy kaupunkien työllisyyspalveluihin tuhansia uusia työntekijöitä, jotka aloittavat perehtymisen uuden työnantajan toimintaan. Henkilöstön työnkuvia joudutaan muokkaamaan, mutta uusia työntekijöitä koskeva yhteistoiminta voidaan kuitenkin käydä vasta vuoden 2025 alussa. Kunnat pyrkivät varautumaan myös näihin henkilöstömuutosten tuomiin haasteisiin mahdollisimman hyvin.
Kuutoskaupungit näkevät TE-palveluiden uudistuksen ennen kaikkea mahdollisuutena kehittää työllisyyspalveluita ja vahvistaa kaupunkien elinvoimaa. Vuoden vaihteessa painopiste on palvelujen ja järjestelmien sujuvassa siirrossa. Kuutoskaupunkien pitkän aikavälin tavoite on työllisyyspalveluiden kehittäminen siten, että ne vastaavat paremmin kasvukaupunkien ja niiden erilaisten kohderyhmien tarpeita.
– TE-uudistus luo mahdollisuuden kehittää työllisyyden edistämisen toimia kokonaisvaltaisesti ja tuo jo tässä vaiheessa palvelut lähelle kuntalaisia, jolloin ne voidaan kohdentaa paremmin palveluja tarvitseville, muistuttaa Turun pormestari Minna Arve.
– Kyseessä on iso muutos, ja vaikka edessämme on vielä ratkaistavia haasteita ja siirtymävaiheen epävarmuuksia niin uskomme, että uudistuksen jälkeen kaupungeilla on käytössä entistä paremmat ja tehokkaammat työllisyyspalvelut, jotka vahvistavat kaupunkien ja yritysten elinvoimaa sekä työllisyyttä.
Kuutoskaupungit – Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu – ovat Suomen kuusi suurinta kaupunkia. Näissä kaupungeissa asuu noin kaksi miljoonaa suomalaista eli yli kolmannes koko maan väestöstä. Kuutoskaupungeissa on yli 40 % suomalaisista työpaikoista ja niissä tehdään 55 % Suomen bruttokansantuotteesta.
