Tämän sivun sisältö on päivitetty vastaamaan uutta rakentamislakia.
Hankkeeseen ryhtyvällä tulee olla käytettävissään ammattitaitoinen suunnittelija, joka toimii yhteyshenkilönä rakennusvalvonnan suuntaan ja vastaa hankkeen suunnittelun kokonaisuudesta sekä lupaprosessin vaatimusten täyttämisestä. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava rakentamislupahakemuksen yhteydessä kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselle hankkeen pääsuunnittelija ja rakennussuunnittelija. Samassa yhteydessä on ilmoitettava myös hankkeen arvioimisen kannalta olennaiset erityissuunnittelijat. Muut erityissuunnittelijat on ilmoitettava Lupapisteessä ennen erityissuunnitelman toimittamista rakennusvalvontaviranomaiselle. Ilmoituksen liitteeksi on toimitettava ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antama todistus työnjohtajan pätevyydestä ja suunnittelijan suostumus tehtävään.
Pätevyystodistuksen hankintaan on annettu kahden vuoden siirtymäaika. Ympäristöministeriö on hyväksynyt päätöksellään kaikkien kuntien rakennusvalvontaviranomaisten 1.1.2020–31.12.2024 välisenä aikana hyväksymät suunnittelijat toimimaan vastaavissa tehtävissä sekä vaativuusluokan että rakentamishankkeen käyttötarkoituksen osalta ilman ympäristöministeriön toimijan myöntämää todistusta 1.1.2027 saakka.
Suunnittelijan tulee olla tehtävään nähden riittävän ammattitaitoinen. Suunnittelutehtävien vaativuusluokista ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään rakentamislaissa (82 §, 83 §) ja valtioneuvoston asetuksessa 1063/2024.
Huom. Ennen vuotta 2025 jätettyjen lupahakemusten suunnittelijat hyväksytään kyseisen ajankohdan lainsäädännön mukaisesti. Tämän ajankohdan suunnittelutehtävien vaativuusluokista ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (120 d–e §) sekä valtioneuvoston asetuksessa 214/2015. Asiaa ohjeistetaan myös ympäristöministeriön ohjeissa YM1/601/2015 ja YM2/601/2015 sekä toptenrava.fi-palvelusta löytyvissä ohjekorteissa (120 f 01–06).
Pääsuunnittelijan on huolehdittava suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta. Pääsuunnittelijan on huolehdittava myös, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden siten, että rakentamista koskevat säännökset ja määräykset sekä hyvän rakennustavan vaatimukset täyttyvät. Siksi on tärkeää hankkia riittävän kokenut suunnittelija. Hyvä suunnittelija tuo hankkeelle lisäarvoa suunnittelemalla toiminnallisesti, esteettisesti ja taloudellisesti toimivan rakennuksen, jolla on myös hyvä jälleenmyyntiarvo. Rakennuttajan tekemät etukäteissuunnitelmat yleensä vaikeuttavat hyvään suunnitteluratkaisuun pääsemistä. Siksi suunnittelijan tulee olla mukana jo alusta alkaen luonnosteluvaiheessa.
Rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijoiden on huolehdittava siitä, että heillä on käytössään suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot, ja että suunnitelmat täyttävät rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Lisäksi kohteen valmistuttua suunnittelijoiden tulee päivittää kohteen suunnitelmat vastaamaan toteutusta ja laatia rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje oman erityisalansa osalta.
Rakennusvalvonta tutkii hankkeen lainmukaisuutta ja ominaisuuksia yleisen edun kannalta. Vastuu toiminnallisesta, esteettisestä ja taloudellisesta laadusta jää rakennuttajalle ja suunnittelijalle. Rakennusvalvonnan henkilökunnan ammattitaitoa kannattaa kuitenkin käyttää hyväksi suunnitelmaa kehitettäessä.
Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä laadittavaksi ja toimitettavaksi erityissuunnitelmia, jos ne ovat rakennushankkeen laadun tai laajuuden vuoksi tarpeellisia. Tarvittavan erityissuunnitelman laatii erityissuunnittelija.
Erityissuunnittelija kannattaa ottaa hankkeeseen mukaan mahdollisimman varhain, sillä joskus tekniset ratkaisut aiheuttavat vaatimuksia myös rakennuksen pääsuunnittelulle ja etenkin tilaratkaisuille.
Suunnittelutehtävän lähtökohtina toimivat rakennuttajan tilatarpeet, tonttia koskevat asemakaavamääräykset sekä tontin ominaisuudet.
Rakennussuunnittelun lähtötiedot kuten asemakaava, kiinteistötiedot, rakennusten tiedot, meluennuste, ym. löytyvät kaupungin karttapalvelusta.
Vanhoja piirustuksia tai karttoja käytettäessä tulee muistaa, että korkeusasemat ovat muuttuneet noin 53 cm koordinaattiuudistuksen yhteydessä Tampereella vuonna 2011.
Suunnittelun lähtötiedoista tontin lohkomistoimituksen kartta eli niin sanottu tonttikartta ja katukorkeuslausunto tilataan Tampereen palvelupisteestä. Tonttikartta rekisteröidystä tontista tarvitaan lupahakemuksen liitteeksi uutta rakennusta rakennettaessa ja vanhaa laajennettaessa. Rakentamislupa voidaan myöntää ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista. Rakentamisluvassa kuitenkin tällöin määrätään, ettei rakennusta saa ottaa käyttöön ennen kuin tontti on merkitty kiinteistörekisteriin.
Katukorkeuslausunto tarvitaan lupahakemuksen liitteeksi olemassa olevan ajoneuvoliittymän muuttuessa tai uutta rakennettaessa.
Myös muut suunnittelun lähtötietokartat, asemakaavakartta ja mahdollinen rakennustapaohje, ovat tilattavissa Tampereen palvelupisteestä.
Suunnittelun lähtötietokartat ovat ilmaisia ja saatavilla pdf-muodossa.
Mikäli tontti ei ole rekisterissä, tulee lohkomistoimitusta hakea Tampereen kaupungin kiinteistönmuodostusyksiköltä. Lisätietoa lohkomistoimituksesta löytyy seuraavilta sivuilta:
Asemakaavan määräykset vaihtelevat alueittain ja voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia. Yleensä asemakaavassa ilmoitetaan ainakin tonttia koskeva rakennusoikeus, suurin sallittu kerrosluku sekä rakennusalueen raja. Kaavoissa voidaan myös määrätä esimerkiksi räystäskorkeudesta, kattokaltevuudesta, rakennuksen väreistä ja hulevesien hallintaan liittyvistä toimenpiteistä.
Tontin vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien paikan ja korkeusaseman selvittämiseksi pyydetään Tampereen Vedestä liitoskohtalausunto.
Katuliittymän korkeusasema selviää katukorkeuslausunnosta. Mahdolliset tontin kohdalla olevat katukalusteet, kuten valaisintolpat, tulee tarkistaa katusuunnitelmasta, jonka voi tilata kaupunkiympäristön palvelualueen arkistosta.
Tontin ominaisuudet vaikuttavat siihen, millainen rakennus tontille voidaan sijoittaa. Suunnitteluun keskeisesti vaikuttavia tontin ominaisuuksia ovat mm. pinnanmuodot, ilmansuunnat, korkeusasemat, tiet ja kadut ja niiden sijainti tonttiin nähden, naapuruston aiheuttamat rajoitukset sekä kasvillisuus.
Rakennus kannattaa sijoittaa siten, että oleskeluun tarkoitetut piha-alueet sekä terassit saavat mahdollisimman paljon valoa ja aurinkoa ja ovat suojassa tuulelta. Jos tontilla on kauniita puita tai harvinaisia kasveja, ne kannattaa pyrkiä säästämään. Huoneiden ikkunat kannattaa sijoittaa siten, että huoneista avautuu hyvät näkymät.
Oma tontti ja talo ovat osa yhteistä miljöötä. Rakennukset ja pihamaa tulee suunnitella siten, että ne muodostavat viihtyisän kokonaisuuden naapuruston kanssa.
