Suunnittelijat ja suunnittelun lähtötiedot

Suunnittelijat

Hankkeeseen ryhtyvällä tulee olla käytössään ammattitaitoinen suunnittelija, joka toimii yhteyshenkilönä rakennusvalvonnan suuntaan ja vastaa hankkeen suunnittelun kokonaisuudesta sekä lupaprosessin vaatimusten täyttämisestä.

Suunnittelijan ammattitaito

Suunnittelijan tulee olla tehtävään nähden riittävän ammattitaitoinen. Suunnittelutehtävien vaativuusluokista ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (120 d-e §) sekä valtioneuvoston asetuksessa 214/2015. Asiaa ohjeistetaan myös ympäristöministeriön ohjeissa YM1/601/2015 ja YM2/601/2015 sekä  toptenrava.fi-palvelusta löytyvissä ohjekorteissa (120 f 01-06).

Suunnittelijan vastuu

Rakennussuunnittelija vastaa rakennussuunnitelman laadusta. Siksi on tärkeää hankkia riittävän kokenut suunnittelija. Hyvä suunnittelija tuo hankkeelle lisäarvoa suunnittelemalla toiminnallisesti, esteettisesti ja taloudellisesti toimivan rakennuksen, jolla on myös hyvä jälleenmyyntiarvo. Rakennuttajan tekemät etukäteissuunnitelmat yleensä vaikeuttavat hyvään suunnitteluratkaisuun pääsemistä. Siksi suunnittelijan tulee olla mukana jo alusta alkaen luonnosteluvaiheessa.

Rakennusvalvonta tutkii hankkeen lainmukaisuutta ja ominaisuuksia yleisen edun kannalta. Vastuu toiminnallisesta, esteettisestä ja taloudellisesta laadusta jää rakennuttajalle ja suunnittelijalle. Rakennusvalvonnan henkilökunnan ammattitaitoa kannattaa kuitenkin käyttää hyväksi suunnitelmaa kehitettäessä.

Erityissuunnittelijat

Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä laadittavaksi ja toimitettavaksi erityissuunnitelmia, jos ne ovat rakennushankkeen laadun tai laajuuden vuoksi tarpeellisia. Tarvittavan erityissuunnitelman laatii erityissuunnittelija.

Erityissuunnittelija kannattaa ottaa hankkeeseen mukaan mahdollisimman varhain, sillä joskus tekniset ratkaisut aiheuttavat vaatimuksia myös rakennuksen pääsuunnittelulle ja etenkin tilaratkaisuille.

Suunnittelun lähtötiedot

Suunnittelutehtävän lähtökohtina toimivat rakennuttajan tilatarpeet, tonttia koskevat asemakaavamääräykset sekä tontin ominaisuudet.

Rakennussuunnittelun lähtötiedot kuten asemakaava, kiinteistötiedot, rakennusten tiedot, meluennuste, ym. löytyvät kaupungin karttapalvelusta.

Vanhoja piirustuksia tai karttoja käytettäessä tulee muistaa, että korkeusasemat ovat muuttuneet noin 53 cm koordinaattiuudistuksen yhteydessä Tampereella vuonna 2011.

Suunnittelun lähtötiedoista tontin lohkomistoimituksen kartta eli niin sanottu tonttikartta ja katukorkeuslausunto tilataan Tampereen palvelupisteestä. Tonttikartta rekisteröidystä tontista tarvitaan lupahakemuksen liitteeksi uutta rakennusta rakennettaessa ja vanhaa laajennettaessa.

Katukorkeuslausunto tarvitaan lupahakemuksen liitteeksi olemassa olevan ajoneuvoliittymän muuttuessa tai uutta rakennettaessa.

Myös muut suunnittelun lähtötietokartat, asemakaavakartta ja mahdollinen rakennustapaohje, ovat tilattavissa Tampereen palvelupisteestä.

Suunnittelun lähtötietokartat ovat ilmaisia ja saatavilla pdf-muodossa.

Mikäli tontti ei ole rekisterissä, tulee lohkomistoimitusta hakea Tampereen kaupungin kiinteistönmuodostusyksiköltä. Lisätietoa lohkomistoimituksesta löytyy täältä.
 

Tonttia koskevat kaavamääräykset

Asemakaavan määräykset vaihtelevat alueittain ja voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia. Yleensä asemakaavassa ilmoitetaan ainakin tonttia koskeva rakennusoikeus, suurin sallittu kerrosluku sekä rakennusalueen raja. Kaavoissa voidaan myös määrätä esimerkiksi räystäskorkeudesta, kattokaltevuudesta, rakennuksen väreistä ja hulevesien hallintaan liittyvistä toimenpiteistä.

Liittymät

Tontin vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien paikan ja korkeusaseman selvittämiseksi pyydetään Tampereen Vedestä liitoskohtalausunto.

Katuliittymän korkeusasema selviää katukorkeuslausunnosta. Mahdolliset tontin kohdalla olevat katukalusteet, kuten valaisintolpat, tulee tarkistaa katusuunnitelmasta, jonka voi tilata kaupunkiympäristön palvelualueen arkistosta.

Tontin ominaisuudet

Tontin ominaisuudet vaikuttavat siihen, millainen rakennus tontille voidaan sijoittaa. Suunnitteluun keskeisesti vaikuttavia tontin ominaisuuksia ovat mm. pinnanmuodot, ilmansuunnat, korkeusasemat, tiet ja kadut ja niiden sijainti tonttiin nähden, naapuruston aiheuttamat rajoitukset sekä kasvillisuus.

Rakennus kannattaa sijoittaa siten, että oleskeluun tarkoitetut piha-alueet sekä terassit saavat mahdollisimman paljon valoa ja aurinkoa ja ovat suojassa tuulelta. Jos tontilla on kauniita puita tai harvinaisia kasveja, ne kannattaa pyrkiä säästämään. Huoneiden ikkunat kannattaa sijoittaa siten, että huoneista avautuu hyvät näkymät.

Oma tontti ja talo ovat osa yhteistä miljöötä. Rakennukset ja pihamaa tulee suunnitella siten, että ne muodostavat viihtyisän kokonaisuuden naapuruston kanssa.