Nuori tarvitsee tukea oman potentiaalinsa tunnistamiseen

Kasari eli 1980-luku oli uudenlaisen ajattelun, kielenkäytön sekä vauhdilla kehittyvän tekniikan vuosikymmen. Taloustutkimuksen vuonna 2013 tehdyn selvityksen mukaan elämä on suomalaisten mielestä ollut Suomessa parhaimmillaan juuri 1980-luvulla.  

Kesätöihin pääsi 1980-luvulla suhteellisen vaivattomasti vanhempien tai tuttujen työpaikoille. Kesätyöpaikan varmistaminen ei omallakaan kohdallani edellyttänyt puolta vuotta aiemmin tammikuussa alkanutta hakuprosessia. Riitti, että kertoi työpaikan edustajalle halukkuutensa tehdä työtä kesällä. Tämä kertapyyntö takasi useamman vuoden kesätyöt, edellyttäen että työt hoidettiin moitteettomasti. Viimeisenä kesätyöpäivänä työnantajalla oli tapana huikata, että tulethan taas ensi kesänä. Näin työskentelin useamman kesän peruskoulu- ja lukioaikana, kunnes lähdin opiskelemaan toiselle paikkakunnalle.

Sen sijaan 2020-luku on kuin pyörremyrsky. Lähennymme vasta vuosikymmenen puoliväliä, mutta koronapandemia, Ukrainan sota ja ilmastokriisi ovat jo romuttaneet käsitystämme normaalista. Kaikki tämä heijastuu myös nuoriin. THL:n vuonna 2023 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt erityisen paljon korona-ajoista. Odotettiin jopa, että ahdistuneisuus olisi jo laskenut, mutta näin ei ole käynyt. Koronan jälkeiset vuodet ovat koetelleet nuorten sopeutumiskykyä. Osa nuorista maksaa edelleen hintaa tästä ajasta. Sosiaalinen liittyminen ympäristöön saattaa olla ylivoimaista. Se heijastuu nopeasti vaikeutena kiinnittyä arki- ja työelämään, ja siten kasvattaa sosiaalista ahdistusta. 

Kesätyön hakeminen on monivaiheinen prosessi

Kesätyön hakemisesta on muotoutunut prosessi, joka parhaimmillaan alkaa jo edellisvuoden lopulla. Usealla nuorella on syvä tietoisuus siitä, että jos omia verkostoja ei ole muodostunut, on edessä jopa kymmenien hakemusten tehtailu ja niiden lähettäminen avoimiin kesätyöpaikkoihin. Oman ansioluettelon hiomiseen käytetään aikaa ja vaivaa. Tehdään niin perinteistä kuin visuaalistakin ansioluetteloa sekä mietitään, mitä hakemukseen oikein pitäisi kirjoittaa. Oman osaamisen sanoittaminen vaatii paljon pohdintaa, erityisesti silloin, kun koulutusta ja kokemusta ei ole vielä ehtinyt kertyä. Monilla nuorilla on runsaasti harrastuneisuutta, mutta sitä ei aina osata hyödyntää omiksi vahvuuksiksi eli osaamiseksi.

Oman potentiaalin tunnistaminen suhteessa haettavaan uuteen työhön on usein aikuisellekin haastava tehtävä. Erityisesti se on sitä nuorelle tilanteissa, joissa lähellä ei ole yhtään aikuista, joka sitä tunnistaisi ja sanottaisi yhdessä nuoren kanssa. Olen saanut usein seurata tilannetta, jossa nuori pinnistelee, kun pitää tehdä paras mahdollinen hakemus haettavaan työtehtävään. Hakemuksia muokataan ja kohdennetaan eri työtehtäviin, mutta tietoa rekrytoinnin eri vaiheista ei tule läheskään kaikkien hakujen kohdalla. Tyypillisesti työnantajalta saapuu kuittausviesti, että hakemus on vastaanotettu. Joskus tulee viesti aikojen päästä, että valinta ei juuri nyt kohdistunut sinuun.  

Työnantajat voivat parantaa työnantajaimagoaan tulevien kuluttajien silmissä systemaattisella ja eri vaiheet huomioivalla rekrytointiprosessilla. Vaikka valinta ei osuisi kohdalle, silloinkin voi toimia kohteliaasti ja toivoa herättävästi sekä kannustaa hakemaan uudelleen. Suurin pettymys on se, että työnantaja ei vastaa mitään. “Olenko edes olemassa?”, pohti eräs nuori, kun 33 kesätyöhakemusta oli lähtenyt, ja alle puoleen sai edes jonkinmoisen vastauksen. Tämä ei osaltaan vahvista nuoren itsetuntoa ja tulevaisuudenuskoa. Usein usko itseen ja omaan potentiaaliin vain pienenee näissä hetkissä.  

Kesätöissä työelämätaidot, ymmärrys eri ammateista sekä niissä vaadittavasta osaamisesta vahvistuvat. Nuori pääsee osaksi työyhteisöä ja samalla oppii, mitä merkitsevät työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. Näissä tilanteissa syntyy usein pohjaa omalle ammatinvalinnalle, joka voi olla tuossa vaiheessa vielä hyvinkin tiedostamatonta. Myöhemmissä keskusteluissa nuori palaa kesätyökokemuksiin oman urapolkunsa viitoittajana. Kesätyöt on syytä huomioida yhtenä merkityksellisenä osana ammatinvalintaa ja urasuunnittelua. Meillä on myös nuoria aikuisia, joilla ei ole kesätyökokemusta tai jotka ovat suorittaneet vain lukion peruskoulun jälkeen. Tällöin heidän työelämävalmiutensa ja -taitonsa ovat usein heikot. 

Työkokeilu auttaa ammatinvalinnassa

On myös nuoria, jotka ovat suorittaneet ammatillisen tutkinnon, mutta he kokevat valmistumisen jälkeen, että ovat väärässä ammatissa. Nämä nuoret tarvitsevat työkokemuksia. Työnhakijoille työkokeilu yrityksissä tai kolmannella sektorilla tarjoaa mahdollisuuden kehittää työelämävalmiuksiaan työttömyysaikana. Onnistunut työkokeilu tarjoaa nuorelle erilaisia työyhteisökokemuksia, arvion omasta työskentelyn tasosta sekä varmistusta itselle sopivasta ammattialasta tai ammatista. Työkokeilun merkitys ammatinvalinnan vahvistajana korostuu entisestään esimerkiksi tilanteissa, joissa nuorella ei ole kesätyökokemusta ja oma ammatillinen suuntautuminen on epävarmaa. Työkokeilu auttaa nuorta laajentamaan omaa verkostoaan työelämässä. Siten on mahdollista hyödyntää verkostoa myös jatkossa. Työkokeilun aikana onnistuneilla ja eteenpäin vievillä kokemuksilla on merkittävä vaikutus nuoren minäpystyvyyteen. Työkokeilu toimii myös omien suunnitelmien vahvistajana. Pyörremyrskyn aikakaudella nuorten tasapainoista arkea vahvistaa erityisesti se, että omasta tulevaisuudesta on jonkinlainen suunnitelma viitoittamassa eteenpäin. Olisi hyvä, että ympärillä on aikuisia tukemassa niin arki- kuin työelämässäkin.

Tampereen kaupungin nuorten työllisyysohjelman (2024–2026) yhtenä tavoitteena on hyvän työuran käynnistäminen. Ohjelma kutsuu työuran käynnistämiseen liittyviä tahoja uudistamaan työnhakutaitoja, työhön perehdyttämistä ja rekrytointia. Tarvitsemme yhteiseen tekemiseen mukaan myös työnantajia, joille on sydämen asia antaa nuorille hyvä startti työelämään. Työnantaja voi esimerkiksi tarjota työkokeilupaikkaa ja liittyä nuorille suunnattuun työnantajien työkokeiluverkostoon. Tähän verkostoon liittyneet työnantajat voivat osallistua myös tavoitteellisen työkokeilun toteuttamisen parantamiseen työpaikoillaan.  

Haluaisitko sinä olla mukana työssä, jossa autetaan nuoria alkuun omilla urapoluillaan? Voisiko tavoitteellinen työkokeilu olla osa yrityksesi ennakoivaa rekrytointia? Olisiko sinun työnantajallasi mahdollisuus tarjota työkokeilupaikka nuorelle? Tätä asiaa voit edistää helposti – ole yhteydessä kirjoittajaan.

Työkokeilu pähkinänkuoressa

• Kun työnhakijat miettivät uutta työtä tai haluavat palata töihin pitkän tauon jälkeen, he voivat kokeilla työtä jonkin aikaa, jotta voivat nähdä, sopiiko se heille. 
• Työkokeilijat saavat kokemusta ja selvittävät, onko kyseinen työ jotain, mitä he haluaisivat tehdä jatkossa. 
• Työnantajan näkökulmasta työkokeilu on mahdollisuus tutustua työnhakijaan ja hänen taitoihinsa käytännössä. 
• Työkokeilun aikana työnantaja voi arvioida ilman sitoutumista työsopimukseen, sopiiko henkilö yritykseen ja tehtävään.
• Työkokeilijalle ei makseta palkkaa, mutta työnantaja saa mahdollisuuden arvioida, miten työntekijä sopeutuu työympäristöön ja työtehtäviin. 
• Työkokeilu voi auttaa työnantajaa löytämään tulevaisuuden työntekijän, joka tuntee jo yrityksen tavat.

Kirjoittaja on äiti, ammatillinen opettaja sekä ura- ja opinto-ohjaaja, joka työskentelee tällä hetkellä Tampereen kaupungin Työllisyys- ja kasvupalveluissa kehittämistehtävissä.