Sote-alan yritysten kasvun haasteita ratkottiin uudella Workathlon-mallilla

Testasimme Workathlon-sparrausmallia osaajapulasta kärsivien sote-alan PK-yritysten kanssa ensimmäisen kerran marraskuussa 2022. Yrittäjät saivat sparrauksessa vertaistukea toisilta yrittäjiltä, tietoa olemassa olevista julkisista tuista ja palveluista sekä konkreettisia toimintavaihtoehtoja ja ideoita ongelmien ratkaisuun ja oman toiminnan kehittämiseen. Piloteissa sparrausta saavat pienet- ja keskisuuret sote-alan kasvavat palveluyritykset ja sparraus on yritykselle maksutonta.

Meillä työllisyyden kentän toimijoilla on halu kehittää sekä työnantajayritysten kanssa tehtävää yhteistyötä että verkoston keskinäistä yhteistyötä nykyistä tiiviimmäksi. Workathlon-työpajamalli tuntui oikeanlaiselta välineeltä tämän tyyppiseen tarpeeseen, sillä ainakin osallistujien palautteet olivat erittäin myönteisiä.

Sparrauksessa oli toimijoita kolmessa erilaisessa roolissa

PK-yritykset valikoituivat pilottimme kohderyhmäksi. Tämä siksi, koska suuryrityksillä on jo olemassa omat rakenteet ja toimintamallit yksiköiden kehittämiseen ja kasvun tukemiseen. Työpajassa keskityttiin rekrytointien ja työnantajamielikuvan kehittämiseen liittyviin haasteisiin, mutta toisaalta myös unelmiin.

Ensimmäiseen työpajaan osallistui neljä kasvavaa sote-alan palveluyritystä, joista kolme oli hoivapalvelutuottajia ja yksi laboratoriopalvelun ja henkilöstövuokrauksen tuottaja. Toiseen työpajaan osallistui kolme hoiva-alan asumispalvelutuottajaa ja yksi kotiin vietävän hoivapalvelun tuottaja. 

Sparraustyöpajan vetäjinä toimivat 3KSavo Oy:n ammattikonsultit Riitta Hyppänen ja Tarja Kyllönen, joilla on pitkä ja laaja-alainen osaaminen sekä viestinnästä että yrityskehittämisestä. Muina sparraajina pajaan osallistui yrityspalveluosaajia meiltä Kasvupalveluista, TE-palveluista ja Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Mikä on Workathlon?

Workathlon on Työ2030-hankkeessa kehitetty työpajakonsepti, ja hanke on osallistunut kahden pilottiryhmän sparrauksen järjestämiseen. Sparrauspäivän aikana yritys saa konkreettisen kirjallisen ja kuvallisen koosteen ongelman ratkaisuun liittyvistä käytännön toimista. Kehittäjätoimijat puolestaan saavat tietoa yritysten palvelutarpeista ja tutustuvat syvemmin yritysten toimintaan ja liiketoiminnan haasteisiin. Tältä pohjalta on mahdollista luoda yritysverkostoja ja tukea yhteiskehittämistä.

Workathlon-sparrausprosessin ajallinen kesto on noin kolme viikkoa. Viikkoa ennen sparrauspäivää esittäydytään verkkoalustalla ja tutustutaan kaikkien osallistujien toimintaan ja haasteisiin. Sparrauspäivänä työskennellään kasvokkain yhden työpäivän ajan. Sen jälkeen on kaksi viikkoa aikaa työstää haasteita, niiden ratkaisuvaihtoehtoja ja tarkentaa yrityksen kehityspolkua. Sama verkkoalusta on käytössä koko ajan. Näin aiheeseen liittyvien tietoaineistojen jakaminen, keskustelu ja kommentointi on sujuvaa. Sparrauksen vetäjät kontaktoivat yritysosallistujat myös yksitellen jälkityöstövaiheen aikana.

Mitä hyötyä Workathlonista on yrityksille?

Workathloniin osallistuva yrittäjä saa vertaistukea toisilta saman alan yrittäjiltä. Sparrauksessa jaetaan kokemuksia ja parhaimmillaan muodostuu yhteistä tekemistä esimerkiksi viestinnän tai hankintojen muodossa. Verkostona yrittäjät voivat myös viestiä ja vaikuttaa tehokkaammin esimerkiksi alueellisiin kilpailutus- ja valvontakäytäntöihin.

Sparrauksen aikana yrittäjät saavat mahdollisuuden verkostoitua keskenään. Sparrausryhmistä voidaan koota yritysrypäs ja keskustellen tunnistaa juuri tämän ryhmän palvelutarpeet. Osaavan työvoiman löytämiseksi sellainen voisi olla esimerkiksi verkostolle räätälöity rekrytointipalvelu. Syntynyt yritysrypäs tai yritysverkosto voidaan törmäyttää myös jonkun tietyn alan osaajaverkostoon, jos näiden kesken havaitaan ilmeisiä yhteyksiä.

Verkoston toiminta tuottaa uutta tietoa alueen sote-toimialan tilannekuvaan. Alueen toimijat saavat tietoa yrittäjien palvelutarpeista ja työllistymisen tukipalveluja voidaan kohdentaa paremmin. Yritysryppään palvelutarpeita voidaan toimialakohtaisessa verkostossa ratkoa aiempaa helpommin myös yhteistyössä muiden kehittäjätoimijoiden, kuten Business Tampereen, kaupungin elinkeinopalvelujen ja Pirkanmaan Ely-keskuksen kanssa.

Vertaistuki, jakaminen ja yhdessä ideoiminen tulivat tarpeeseen

Pilottiimme mukaan lähteneet yritysten edustajat olivat innostuneita ja avoimella mielellä mukana, vaikka haasteet esimerkiksi henkilöstöpulan osalta ovatkin työläitä.

Yritykset oivalsivat muun muassa seuraavia asioita:

• vertaistuki tuo voimaa, moni johtaja kokee tekevänsä työtä melko yksin
• alueen ja sote-alan vetovoimaa lisätään yhteistyöllä ja yhteisviestinnällä esimerkiksi jakamalla uratarinoita
• b-to-b-myyntiä voi opetella ja siihen on tarjolla ostopalveluja
• oman yritysryhmän sisäistä yhteistyötä kannattaa tehostaa, kun kasvuhalu on yhteinen
• hyviä kokemuksia kannattaa jakaa

Työllisyystoimijat havaitsivat, että

• osallistuminen ja haastavien asioiden avoin jakaminen edellyttää luottamusta
• alakohtaisten yritysverkostojen synnyttämiselle on tarve
• työntekijöiden saatavuuteen ja kasvuun liittyviä palveluja on mielekästä kohdentaa yritysryppäälle
• ongelmien sparrauksessa riittää aito kiinnostus, kuuntelemisen taito ja yritysneuvontaosaaminen
• kaikkiin haasteisiin ei tarvita omaa erityisasiantuntijaa  

Jatkossa yritysverkostoille muotoillaan palveluohjelmia ja mallia kokeillaan muillakin toimialoilla

Molempien Workathlon-sparrausten yritysosallistujat kutsutaan keväällä järjestettävään verkostotapaamiseen ja tarkennetaan tämän yritysryppään yhteisiä palvelutarpeita. Tältä pohjalta suunnitellaan, millaista valmennusta, lisä- ja täydennyskoulutusta, konsultointia tai muuta kasvua ja työllistämistä tukevaa palvelua voisimme kehittäjäkumppaniemme kanssa järjestää ja ketä kutsua mukaan suunnitteluun ja jatko-ohjaukseen.

Voimme lämpimästi suositella Workathlon-mallia muidenkin työvoimapulasta kärsivien toimialojen sparrausmalliksi. Jaamme mielellämme kokemuksia näistä piloteista.

Kirjoittaja on Ulla Lukkari. Hän työskentelee yrityskoordinaattorina työllisyys- ja kasvupalvelujen Kasvupalvelut-ryhmässä ja seuraa sote-alaa ja digitaalista viestintää työkseen, henkilökohtaisista syistä ja huvikseen.