Kaikki osion sisällöt

Työväenopiston rehtorina 1986–2006 toiminut YTT Pertti Timonen (1943–2022) aloitti opistossa uuden aikakauden, palkkasi lisää henkilökuntaa, laajensi opiston toimintaa ja luotti valtaa ja vastuita työntekijöilleen.

Sirkka-Liisa Häyrynen työskenteli työväenopiston yhteiskunnallisten aineiden päätoimisena opettajana 1987–2014 ja opiston laatuvastaavana 1996–2009.

Kansalaisopistojen tehtävä on tarjota valmiuksia alueensa asukkaille toimia aktiivisina kansalaisina, avartaa heidän maailmankuvaansa ja tarjota mahdollisuus harrastamiseen.

Opetusministeriö myönsi Tampereen työväenopistolle 30 000 euron suuruisen laatupalkinnon vuonna 2006.

Vaikka Tampereen seudun työväenopisto on 125 vuoden aikana kokenut merkittäviä toimintaansa vaikuttavia muutoksia organisaatiorakenteesta opetustarjontaan, ovat opiskelijoiden arkeen vaikuttaneet myös ilmoittautumiskäytännöt ja internetajan saapuminen.

Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2017 lainmuutoksen, joka mahdollistaa kansalaisopistoille ja muille vapaan sivistystyön oppilaitoksille lukutaitokoulutuksen rahoitukseen 100 prosentin valtionosuuden silloin, kun oppilaitoksen järjestämä koulutus on hyväksytty kotoutujan kotoutumissuunnitelmaan.

Kunnallinen kotitalousneuvonta toimi osana työväenopistoa 1993–2009.

Sirpa Kujanpää työskenteli Tampereen seudun työväenopiston tekstiilityönopettajana 31 vuotta ja näki uransa aikana, miten opiston omat tilat kehittyivät, kuinka nopeasti saumurit valtasivat suomalaisten kodit ja miten monta koskettavaa tarinaa käsityöluokan sovituskoppiin mahtuu.

Teknisen työn opettaja Seppo Riihonen teki Tampereen seudun työväenopistossa liki 30-vuotisen uran, jonka aikana työväenopisto avasi opetustilat Onkiniemeen, omatoimitaonta alkoi ja lähes sata itse tehtyä puuvenettä laskettiin vesille Mustassalahdessa.

Opistoaktiivi Seppo Koskiman opintomatka alkoi yleisluennoilta 1970-luvun alussa, mutta polku johti pian kansainvälisen politiikan tunneille, joilla Koskima pääsi tutustumaan työväenopiston rehtori V.